se näkyy kauaksi maailmaan.
Vaan Viki Kankkosen lailla ei lennä
nyt mäkikotkat nää nuoremmat vaan.
Kun päättyy katu, niin alkaa latu
on latu tuttu, se tunnetaan.
Jos päättyy katu, ei pääty latu
ei taivu Salpausselkä milloinkaan.
Ja missi missien on Äitee Rantanen
ja sompa Siiriltä kyytiä sai.
Nyt paljon myöhemmin samaa verta
monen suonissa virtaa ei kai.
Ja Haku-Veikkokin löi Sixten Järnbergin
ja itki Pekka Tiilikainen.
Nyt mennään luistellen
vaan silti luista suksi ei lailla Hakulisen.
(Sanat Rauli Nordberg, sävellys Raimo Hast, 2005)
