Suomi on maailman helpoimpia kieliä oppia, mutta PISA-tulos huononee

Suomalaisten nuorten asema PISA-lukutaitotukimuksissa on huonontunut. Helsingin Sanomissa oli tästä eilen iso juttu, koska nyt ovat asiat tosi huonosti: Virokin on mennyt Suomen ohi tässä OECD:n lukutaitovertailussa. Sattumalta eilen oli myös Jyväskylän yliopiston ikääntyneiden yliopistossa luento, jossa yliopiston entinen kehitysneuropsykologian professori Heikki Lyytinen käsitteli samaa asiaa. Lyytinen toimii nykyisin UNESCO-professorina päätehtävänään tehokkaan lukutaidon opetuksen maailmanlaajuinen edistäminen internettiä ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä. Suomen osalta Lyytinen sanoi, että poikien lukutaitoa on heikentänyt heidän suuri kiinnostuksensa tietokonepeleihin, ja vaikka suomalaiset tytöt ovat edelleen maailman kärkeä, niin heidän lukutaitoaan on viime vuosina vienyt alaspäin aktiivinen somessa pyöriminen.

Tämä tietenkin kuulostaa sikäli erikoiselta, että ovathan nämä asiat yleismaailmallisia. Lisäksi ihmetyttää, että suomalaisten lukutaito huononee, vaikka suomen kieli on johdonmukaisuudessaan yksi maailman helpoimmin opittavia kieliä, kuten Lyytinen sanoi. Tästä helppoudesta on yhtennä todisteena se, että poikkeuksellisesti suomalaislapsista puolet osaa lukea ennen koulunkäynnin aloittamista.

Tähän omakohtainen havainto tältä päivältä, kun meillä oli muutaman tunnin vahdittavana vähän yli vuoden ikäinen sukulaislapsi: mielenkiintoisin esine näytti olevan meidän Ullan puhelin, jonka näyttöä vauveli yritti sormella liikutella.

Nykyaika tuo lukutaidolle uusia vaatimuksia. Lyytinen sanoi, että tavallinen peruslukutaito ei enää riitä PISA-tutkimuksissakaan. Oleellista nimittäin on luetun ymmärtäminen tässä uudenlaisessa ympäristössä, jossa on pystyttävä erottamaan oikea tieto lisääntyneestä väärästä tiedosta. Kaikki tietävät valeuutisten olemassaolon, ja ne on osattava siirtää syrjään. Tämä koskee erityisesti digitaalista ympäristöä, josta on pystyttävä poimimaan oikea tieto erilleen väärästä.

Mielenkiintoinen kokemustieto Lyytiseltä oli, että lukemisen ymmärtämistä oppivat erinomaisesti dekkareidenlukijat. Pelkkä läpiluku ei riitä, vaan on ymmärrettävä hyvin lukemansa, koska juonesta on pysyttävä perillä ja ehkä myös pohdittava, kuka on syyllinen. Erikoisosaamisen alue taas on pikalukutaito; siihen kouliutunut kykenee nopeasti löytämään tekstistä ne asiat, jotka nimenomaisesti koskevat tekstin otsikon antamaa aihetta.

Maailmanlaajuisesti lukutaidon kanssa on valtavasti tekemistä, kuten Lyytinen UNESCO-tehtävässään tietää. Maailmassa on yli 250 miljoonaa lukutaidotonta lasta, joista noin puolet eivät ole oppineet lukemaan, vaikka ovat käyneet koulussa monta vuotta. Yksi syy tähän on vähäinen lukutaidon tutkimus Afrikassa.

”Yhdysvalloissa puolestaan on sellainen ongelma, että espanjankielisten perheiden lapsille ei anneta lukutaito-opetusta espanjan kielessä. Lapset puhuvat espanjaa, mutta eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa – jos osaisivat, heidän olisi paljon helpompi oppia myös englantia. Tämä on kuitenkin poliittinen päätös”, sanoi Lyytinen.

UNESCO:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tukee lasten oikeutta oppia omalla äidinkielellään. Erityisesti Afrikassa suuri osa lapsista joutuu edelleen opettelemaan lukemaan vieraalla kielellä.

SUOMEN KOULU-
SAAVUTUKSET VAARASSA

Tänään julkistettiin OECD:n arviointiraportti, joka käsittelee varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelman tavoitteita ja toimia Suomessa. OECD esittää koulutuksen rahoituksen uudistamista, varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämistä ja laadun kehittämistä sekä oppimiserojen kaventamista lähikouluperiaatetta vahvistamalla.

Suomen mainetta on edistänyt korkean osaamisen lisäksi kyky yhdistää koulutuksen laatu ja tasa-arvo. Viimeaikaiset trendit viittaavat kuitenkin siihen, että Suomen merkittävät saavutukset ovat vaarassa. Suomen menestyminen kansainvälisissä arvioinneissa on heikentynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja samalla osaamisen erot oppilaiden ja oppilasryhmien välillä ovat kasvaneet.

OECD suosittelee nyt kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista huomioimaan paremmin rahoituksen tasa-arvoa edistävä vaikutus. Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi raportissa suositetaan niin ikään rahoitusjärjestelmän muutoksia. Raportissa nostettiin esille kotihoidontuki varhaiskasvatukseen osallistumista rajoittavana tekijänä. Vanhemmille suunnattu tehokas tiedottaminen ja palveluohjaus varhaiskasvatuksen merkityksestä ovat myös tärkeitä toimia osallistumisasteen nostamisessa. Toisena kokonaisuutena suosituksissa nostetaan varhaiskasvatuksen laadun vahvistaminen mm. henkilöresurssien turvaamisen osalta.

Koulutusmahdollisuuksien tasaamiseksi OECD ehdottaa puuttumista koulujenväliseen segregaatioon kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja maahanmuuttajaväestöihin. Raportissa esitetään lähikouluperiaatteen vahvistamista ja painotetun opetuksen järjestämistä siten, että sen vaikutus oppilasryhmien eriytymiseen on mahdollisimman vähäinen.

kari.naskinen@gmail.com