Viime viikolla ilmestyi
psykoterapeutti
ja tietokirjailija Katriina
Järvisen
kirja
valtakunnan hovinarriksi ja provokaattoriksi kutsutusta Ruben
Stilleristä.
En ole sitä vielä lukenut, mutta Helsingin Sanomat ehti jo eiliseen
lehteen tehdä Stilleristä ison jutun. Siinä käydään lyhyesti
läpi myös ne asiat, joiden yhteydessä Stiller joutui napit
vastakkain työnantajansa Yleisradion kanssa – sai potkutkin, koska
oli astunut liian isoille varpaille. Tämä oli se tapaus vuodelta
1993, kun Stiller sanoi suorat sanat Ylen aluetoimintaa
johtaneesta
kepulaisesta Tapio
Siikalasta,
josta oli tulossa Ylen
radiotoimialan
johtaja ja koko yhtiön varatoimitusjohtaja. Ylen Radiomafia-kanavan
suorassa lähetyksessä Stiller täräytti kuuluisaksi tulleen
mielipiteensä: ”Minä kuulin, että Tapio Siikalasta, tuosta
keskustalaisesta kökkötraktorista kaavaillaan tämän lafkan, missä
minä olen töissä, puheenjohtajaa.”
Vuonna 2009 Stiller palasi television puolelle juontamaan Pressiklubia. Mutta taas osui Keskustapuolue kohdalle, nyt kovimmasta päästä eli otsikkokuvassa olevat puheenjohtaja Juha Sipilä ja Yleisradion päätoimittaja Atte Jääskeläinen. Tämä tapahtui 2016, jolloin paljastuivat pääministeri Sipilän koplaukset kaivosyhtiö Terrafamen kanssa. Tuli kielto, ettei Stiller saa käsitellä asiaa Pressiklubissa, ja uhattiin taas erottamisella. Jääskeläisen suora alainen, uutis- ja ajankohtaistoiminnan radio- ja tv-lähetyksistä vastaava päällikkö Marjo Ahonen oli kiikuttanut Stillerin työpöydälle paperin: ”Mikäli jatkat edelleen em. ohjelman valmistelua toimituksen johdon asettaman journalistisen linjan vastaisesti, irtisanomme työsuhteesi. Helsingissä 29.11.2016 Marjo Ahonen, päällikkö, vastaavan päätoimittajan sijainen.”
Sipilä ja Jääskeläinen hävisivät kuitenkin tämän ottelun, koska Suomen Kuvalehti sai tiedon Ylen kärhämästä ja veti otsikon ”Pääministeri Sipilä vaiensi Ylen. Uutisten johto hyllytti Sipilä-jutut – Ruben Stiller sai varoituksen”. Tämän jälkeen myös Pressiklubi käsitteli asiaa.
Vuotta myöhemmin ilmestyi kirja Ylegate (Barrikadi, 2017), jossa Jääskeläisen itsevaltaisesti johtamaa tuhannen työntekijän Yleä käsitellään suorin sanoin: ”Harmittomia uutisia saa tehdä vapaasti, mutta yhteiskunnallisiin vaikuttajiin kohdistuvaa kriittistä uutisointia Jääskeläinen rajoittaa kovaotteisesti. Viime vuosina ovat poliitikot tukevoittaneet otettaan mediassa, eivät pelkästään Yleisradiossa. Monen vallankäyttäjän mielestä median valta on kasvanut liian suureksi. Poliitikkojen puheissa jopa perinteisiä tiedotusvälineitä on nimitelty valemedioiksi.”
Yleisradio on hankalassa asemassa, koska se on suoraan poliittisessa ohjauksessa. Yle-verokin on sellainen rahoitusmalli, että se mahdollistaa enemmistöhallitukselle Ylen talouteen puuttumisen vaikka vuosittain budjettimenettelyn kautta. Ylen johtajien on siis syytä olla suututtamatta poliitikkoja, ja heidän joukossaan on ilman suututtamistakin sellaisia, jotka olisivat heti valmiit lakkauttamaan koko Ylen turhana menoeränä, koska eikös niitä kaupallisia kanavia ole ihan tarpeeksi, MTV, Alfa-tv ja muita.
Stillerin, Sipilän ja Jääskeläisen yhteenotto tapahtui siis 2016. Huhtikuussa 2017 Suomi menetti monivuotisen paikkansa lehdistönvapauden kärkimaana Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa. Samoihin aikoihin Jääskeläinen lähti Ylestä. Nykyisin hän toimii Lappeenrannan - Lahden teknillisen yliopiston työelämäprofessorina; sinne kannattaa hakeutua opiskelemaan työelämän realiteetteja.
kari.naskinen@gmail.com
P.S. Fb:n kommenttiriveiltä sain tuoreempaa tietoa: Jääskeläinen on LUT:n jälkeen nimitetty opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajan virkasuhteeseen syksyyn 2025 asti. Hän toimii ministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osaston päällikkönä. Jääskeläisen osaamisalueeseen taisi kuitenkin paremmin sopia nimenomaan työelämän realiteettien opettaminen, kun niihin kuuluu myös poliitikkojen edessä nöyristely