Ympäristömuutoksen professori Atte Korhola Helsingin yliopistosta sanoi, että uutta tietoa ja tutkimustuloksia ilmastonmuutoksesta tulee koko ajan niin paljon, että uusinta kirjaansa kirjoittaessaan hän joutui siihenkin tekemään muutoksia kesken kirjoitustyön (Tämä ihmisen luonto, Otava 2022). Korhola puhui eilen Helsingin yliopiston entisten opiskelijoiden yhdistyksen Tietokirjaklubissa, jossa hän tarkasteli tutkimustietoon liittyvää epävarmuutta ja tarvittavia yhteiskunnallisia muutoksia. Hän otti esille myös sen, että ilmastonmuutosta mediassa käsiteltäessä tehdään välillä myös jonkinlaista ”viihdejournalismia” puhumalla maailmanlopusta ja muista kauheuksista. Korholan toive on, että ympäristöongelmista voidaan puhua monipuolisesti ja asiallisesti ilman apokalyptistä retoriikkaa.
Äärimmäisen vakava asia joka tapauksessa on. Korholaa haastatellut tietokirjallisuuden professori Pirjo Hiidenmaa kysyi häneltä, mikä on ilmastonmuutoksen vakavuusaste nyt asteikolla 1 - 10. Vastaus tuli heti: 10. Toisaalta Korhola vastasi kysymykseen ihmisen ja luonnon omiin mahdollisuuksiin ilmastonmuutoksen torjumisesta samalla asteikolla: optimistisesti 9.
”Luonto on muuntautumiskykyinen. Ei meitä sukupuutto uhkaa, mutta uudenlaista sopeutumista ihmiskunnalta edellytetään. Ihminen on aina keksinyt keinoja uhkia vastaan ja niin käy nytkin”, sanoi Korhola.
Ison toivonsa Korhola panee fuusiovoimaan eli vedyn hyödyntämiseen energiantuotannossa: ”Jos olisin diktaattori, määräisin maapallolle progressiivisen hiiliveron, ja sen tuoto sijoitettaisiin innovaatiorahastoon, jota käytettäisiin fuusioreaktorien kehittämiseen.”
Ensin on kuitenkin pyrittävä sellaisiin ratkaisuihin, joihin ihmisillä on jo nyt mahdollisuus. Korhola mainitsi esimerkkeinä metaani- ja liikennehaittojen torjunnan. Metaania on merenpohjissa, trooppisissa soissa ja sitä purkautuu ilmastoon paljon maataloudesta. IPCC:n uusimmassa raportissa tämä on nostettu merkittäväksi tekijäksi. Ilmakehään päästessään metaani on 20-40 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. On arvioitu, että maataloussektori ja ruoantuotanto aiheuttavat 26 prosenttia maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä. Juuri nyt metaania pulppuaa ilmaan myös Nord Stream -putkista.
Autoliikenteessä ajankohtainen asia on tietenkin sähköistyminen. Kaksipiippuinen juttu: jos ajateltaisiin, että nyt kaikki autot muuttuisivat sähkökäyttöisiksi, lopputulos olis ympäristön kannalta epäedullisempi kuin nykytilanne, koska autojen koko elinkaari huomioon ottaen sähköautoteknologia on enemmän ilmastoa ja luontoa rasittavaa kuin polttomoottoriautojen.
”Sähköllä tai polttomoottorilla, niin tärkeintä on, että liikennettä voitaisiin vähentää”, sanoi Korhola.
Muutama päivä sitten Korhola kirjoitti Twitterissä, että isojen polttoainesyöppöjen katumaastureiden myynti lisääntyi 42 % koronavuonna 2020. Niiden päästöt vastaavat koko meriliikenteen ilmastopäästöjä. Jos maastureiden omistajat ajateltaisiin omana valtiona, olisi kysymyksessä maailman 7. eniten ilmastopäästöjä aiheuttava valtio.
kari.naskinen@gmail.com
