Suomalaisten nuorten asema
PISA-lukutaitotukimuksissa on huonontunut. Helsingin Sanomissa oli
tästä eilen iso juttu, koska nyt ovat asiat tosi huonosti: Virokin
on mennyt Suomen ohi tässä OECD:n lukutaitovertailussa. Sattumalta
eilen oli
myös
Jyväskylän yliopiston ikääntyneiden yliopistossa luento, jossa
yliopiston entinen kehitysneuropsykologian professori Heikki
Lyytinen käsitteli
samaa asiaa. Lyytinen
toimii
nykyisin UNESCO-professorina
päätehtävänään
tehokkaan lukutaidon opetuksen maailmanlaajuinen edistäminen
internettiä
ja mobiiliteknologiaa hyödyntämällä. Suomen
osalta Lyytinen sanoi, että poikien lukutaitoa on heikentänyt
heidän suuri kiinnostuksensa tietokonepeleihin, ja vaikka
suomalaiset tytöt ovat edelleen maailman kärkeä, niin heidän
lukutaitoaan on viime vuosina vienyt alaspäin aktiivinen somessa
pyöriminen.
Tähän omakohtainen havainto tältä päivältä, kun meillä oli muutaman tunnin vahdittavana vähän yli vuoden ikäinen sukulaislapsi: mielenkiintoisin esine näytti olevan meidän Ullan puhelin, jonka näyttöä vauveli yritti sormella liikutella.
Nykyaika tuo lukutaidolle uusia vaatimuksia. Lyytinen sanoi, että tavallinen peruslukutaito ei enää riitä PISA-tutkimuksissakaan. Oleellista nimittäin on luetun ymmärtäminen tässä uudenlaisessa ympäristössä, jossa on pystyttävä erottamaan oikea tieto lisääntyneestä väärästä tiedosta. Kaikki tietävät valeuutisten olemassaolon, ja ne on osattava siirtää syrjään. Tämä koskee erityisesti digitaalista ympäristöä, josta on pystyttävä poimimaan oikea tieto erilleen väärästä.
Mielenkiintoinen kokemustieto Lyytiseltä oli, että lukemisen ymmärtämistä oppivat erinomaisesti dekkareidenlukijat. Pelkkä läpiluku ei riitä, vaan on ymmärrettävä hyvin lukemansa, koska juonesta on pysyttävä perillä ja ehkä myös pohdittava, kuka on syyllinen. Erikoisosaamisen alue taas on pikalukutaito; siihen kouliutunut kykenee nopeasti löytämään tekstistä ne asiat, jotka nimenomaisesti koskevat tekstin otsikon antamaa aihetta.
Maailmanlaajuisesti lukutaidon kanssa on valtavasti tekemistä, kuten Lyytinen UNESCO-tehtävässään tietää. Maailmassa on yli 250 miljoonaa lukutaidotonta lasta, joista noin puolet eivät ole oppineet lukemaan, vaikka ovat käyneet koulussa monta vuotta. Yksi syy tähän on vähäinen lukutaidon tutkimus Afrikassa.
”Yhdysvalloissa puolestaan on sellainen ongelma, että espanjankielisten perheiden lapsille ei anneta lukutaito-opetusta espanjan kielessä. Lapset puhuvat espanjaa, mutta eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa – jos osaisivat, heidän olisi paljon helpompi oppia myös englantia. Tämä on kuitenkin poliittinen päätös”, sanoi Lyytinen.
UNESCO:n ja Jyväskylän yliopiston yhteistyö tukee lasten oikeutta oppia omalla äidinkielellään. Erityisesti Afrikassa suuri osa lapsista joutuu edelleen opettelemaan lukemaan vieraalla kielellä.
SUOMEN KOULU-
SAAVUTUKSET VAARASSA
Tänään
julkistettiin OECD:n arviointiraportti, joka käsittelee
varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen laatu- ja
tasa-arvo-ohjelman tavoitteita ja toimia Suomessa. OECD esittää
koulutuksen rahoituksen uudistamista,
varhaiskasvatuksen osallistumisasteen lisäämistä
ja laadun kehittämistä
sekä oppimiserojen kaventamista
lähikouluperiaatetta vahvistamalla.
Suomen
mainetta
on edistänyt korkean osaamisen lisäksi kyky yhdistää koulutuksen
laatu ja tasa-arvo. Viimeaikaiset trendit viittaavat kuitenkin
siihen, että Suomen merkittävät saavutukset ovat vaarassa. Suomen
menestyminen kansainvälisissä arvioinneissa on heikentynyt
viimeisen vuosikymmenen aikana ja samalla osaamisen erot oppilaiden
ja oppilasryhmien välillä ovat kasvaneet.
OECD
suosittelee
nyt
kasvatuksen ja koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista
huomioimaan paremmin rahoituksen tasa-arvoa edistävä vaikutus.
Varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseksi raportissa
suositetaan niin
ikään rahoitusjärjestelmän
muutoksia. Raportissa nostettiin esille kotihoidontuki
varhaiskasvatukseen osallistumista rajoittavana tekijänä.
Vanhemmille suunnattu tehokas tiedottaminen ja palveluohjaus
varhaiskasvatuksen merkityksestä ovat myös tärkeitä toimia
osallistumisasteen nostamisessa. Toisena kokonaisuutena suosituksissa
nostetaan varhaiskasvatuksen laadun vahvistaminen mm.
henkilöresurssien turvaamisen osalta.
Koulutusmahdollisuuksien
tasaamiseksi OECD ehdottaa puuttumista koulujenväliseen
segregaatioon kiinnittäen erityistä huomiota sosioekonomisesti
heikommassa asemassa oleviin väestöryhmiin ja
maahanmuuttajaväestöihin. Raportissa esitetään
lähikouluperiaatteen vahvistamista ja painotetun opetuksen
järjestämistä siten, että sen vaikutus oppilasryhmien
eriytymiseen on mahdollisimman vähäinen.
kari.naskinen@gmail.com