Sinfoniaorkestereiden nykymuotoisista ystäväyhdistyksistä vanhin on Lahdessa toimiva Aplodit orkesterille ry. Sen perustamisesta tuli viime viikolla kuluneeksi 30 vuotta. Merkkipäivän kunniaksi yhdistys julkaisi juhlalehden, jonka yhdellä sivulla on valokuva perustamissopimuksesta 11.12.1990. Allekirjoituksia on 20, joista pystyn lukemaan nimet Erkki Linko, Kari Salmi, Ritva Piispanen, Sirkka Henttonen, Onerva Vartiainen, Vuokko Niemi, Harri Lidsle, Kauko Mäenpää, Leena Mäenpää, Liisa Pellonpää, Marja Leivo. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin KOP:n pankinjohtaja Erkki Linko. Toiminnan varsinainen ylläpito tuli Marja Leivon vastuulle ja hänestä tuli myös puheenjohtaja Lingon jälkeen 1992.
Omaa Aplodit-lehteä yhdistys alkoi julkaista 1992. Nyt juhlalehdessä on iso haastattelu Tero-Pekka Henellistä, joka 30 vuotta sitten oli Lahden kaupunginorkesterin intendenttinä. Sibeliustaloa ei vielä ollut, mutta monien mielessä oli jo haaveena uusi konserttitalo, sillä vanha konserttisali oli käynyt ahtaaksi ja Hollolankadun rekkaliikenteen kohina kuului joskus siälle, kun ohitusteitä ei vielä ollut.
Henell tietenkin oli hyvin perillä näistä haaveista, mutta hän kertoi toppuutelleensa: ”Totta kai, mutta on parempi, ettemme lähde barrikadeille, vaan että talo rakennetaan kiitokseksi meidän työstämme.”
Kymmenen vuoden kuluttua Sibelustalo valmistui, mutta edelleen kiitokset orkesterille mitataan kerran vuodessa. Kaupunginvaltuusto ottaa asiaan kantaa aina talousarviokokouksessaan, ja tänäkin vuonna Perussuomalaiset esitti pohdittavaksi kaupunginorkesterin lakkauttamista ja vastaavien konserttien hankkimista nykyisiä kustannuksia edullisemmin ostopalveluina muista kaupungeista.
Kaikki eivät siis kiittele. Henell sanoo, että ”veronmaksaja antaa orkesterille lainan vuodeksi kerraan. Orkesterin tehtävä on maksaa laina takaisin, hyvällä korolla."
Tätä korkoa on tietenkin vaikea ilmaista rahamääränä. Se on jotain muuta. Pääsylippujen ja levyjen myynneillä ei budjetteja saada mitenkään kasaan, mutta valtionavustuksen ja Lahden veronmaksajien rahoilla orkesteria ylläpidetään joka vuosi yhteensä noin viidellä miljoonalla eurolla. Lahden kaupungin avustus on 28 euroa/asukas. Mitä se jotain muuta sitten on, Tero-Pekka Henell?
”Sibeliuksen
viulukonserton
kahden version maailmanensilevytys on 100 000 myydyn irtolevyn
lisäksi soinut aivan varmasti jokaisella maailman klassisen musiikin
radiokanavalla. Eli kuinka monta kertaa sana Lahti on kuultu sen
ansiosta maailmalla? Miljardi?”
Vuonna
1992 kaupunginorkesteri teki Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlan
kunniaksi levyn, jolla
olivat
Maamme-laulu,
Finlandia, Porilaisten marssi ja itsenäisyyden ajan musiikkia (Einar
Englund, Uuno Klami, Felix Krohn, Väinö Raitio, Einojuhani
Rautavaara).
Kun
viimeinen nauhoitus oli loppunut, soitti orkesterin luottamusmies
Tuomas
Kinberg Henellille
ja sanoi, että tämä levy pitää saada jokaiseen lahtelaiseen
kotiin. Aivan tähän ei päästy, mutta neuvottelujen tuloksena
jaettiin lopulta 10 000 levyä Sokoksen kolmannen kerroksen
levyosastolla, jonne lahtelaiset jonottivat niin, että korttelin
ympärikin oli jonoa 800 metriä. Jokaisen levyn kapellimestari Osmo
Vänskä signeerasi.
Lahden
kaupunginorkesteri on tehnyt yli 80 levyä. Palkintoja on tullut.
Henell painottaa, että ruotsalaisen
BIS-levy-yhtiön perustajalla
Robert
von Bahrilla
on
ollut keskeinen merkitys
orkesterin menestykselle ja maineelle. Hän uskoi vielä
tuntemattomaan orkesteriin, otti taloudellisia riskejä, mutta
onnistui. Riski
koski ainakin Joonas
Kokkosen ja
Kalevi
Ahon sävellyksiä.
Edelleen
BIS on Lahden kaupunginorkesterin levymerkki, tänä vuonna on
ilmestynyt Sergei
Prokofjevin sävellyksiä
levyllä
”Peluri
ja Kivinen kukka”.
Vuosia
sitten minua moitittiin siitä, että käytän Lahden
kaupunginorkesterista aina tuota vanhanaikaista nimeä, pitäisi
puhua Sinfonia Lahdesta. Haluan kuitenkin korostaa meidän
lainanantajien merkitystä eli sitä, että kysymyksessä on edelleen
lahtelaisten veronmaksajien kustantama kaupungin orkesteri.
Aplodit
orkesterille ry:n nykyinen puheenjohtaja on Ulla
Weijo,
joka on eläkkeellä Lahden ammattikorkeakoulun liiketalouden alan
koulutusjohtajan ja kansainvälisten asioiden johtajan
tehtävistä.
kari.naskinen@gmail.com