Kenttäpiispa teki cembalon ja Lordi kävi Heinolassa

Päijät-Hämeen tutkimusseura on julkaissut korkeatasoista vuosikirjaansa vuodesta 1980 alkaen. Tänä vuonna se ilmestyi suomalaisen musiikin päivänä 8.12., kun kirjan aiheeksi oli valittu maakunnan musiikkielämä. Kirjan ovat toimittaneet Heinolan kaupunginmuseon johtaja Terhi Pietiläinen sekä tutkimusseuran ja Sysmän Suvisoiton hallitusten jäsen Heidi Andersson. Kymmenen asiantuntijakirjoittajaa eri sektoreilta käsittelevät maakunnan musiikin vaiheita ja merkityksiä musiikintekijöiden, pedagogien ja tapahtumanjärjestäjien näkökulmista.

Heti ensimmäisessä kirjoituksessa vanhan musiikin tulosta Lahteen on mielenkiintoinen tieto, kun kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoo rakentaneensa cembalon. Nuorena opiskelijana Helsingissä Särkiö oli ollut Helsingin kamarijousten konsertissa, jossa soitettiin Bachin konserttoja. Konsertin jälkeen Särkiö oli auttanut yhtyeen kapellimestaria Anssi Mattilaa kuljettamaan tämän cembaloa pois Espoonlahden kirkosta ja kuuli Mattilan ostaneen cembalon rakennussarjana. Sittemmin Mattilasta tuli keskeinen vanhan musiikin taustahahmo Suomessa rakennettuaan yli 200 cembaloa. Särkiökin osti Mattilalta cembalon rakennussarjan, jonka rakensi Mattilan opastuksella 1986-87.

Pekka Särkiö

Cembalo on kehitetty 500 vuotta sitten ja maallikosta se näyttää hieman flyygeliä pienemmältä soittimelta. Särkiöllä cembalo oli kotonaan, ja sitä kävi kansainvälisen urkuviikon aikana 1989 soittamassa myös Amsterdamin barokkiorkesterin johtaja Ton Koopman, joka oli pitämässä urkurien mestarikurssia Särkiöiden naapurissa Joutjärven kirkossa. Noina aikoina Pekka ja Riitta Särkiö lainasivat cembaloaan usein konsertteihin. Vuonna 1993 Särkiöt alkoivat järjestää Lahdessa Hubertuksen soitto -konserttisarjaa.

UNKARISTA MALLIA
MUSIIKKIKASVATUKSEEN

Lahden ja unkarilaisen Pecsin kaupungin ystävyyskaupunkisuhde alkoi 1956 ja sillä oli iso merkitys lahtelaiselle musiikkikasvatukselle. Pecsin mallia mukaillen Lahdessa alkoi musiikkiluokkatoiminta 1966. Lahden musiikkiopiston (nyk. konservatorio) uusi johtaja Aarre Hemming oli vakuuttunut unkarilaisen Kodaly-menetelmän erinomaisuudesta ja sitä alettiin soveltaa Lahdessa, jossa musiikkiluokkatoimintaa ryhtyivät vetämään Paavo Kiiski ja Tapani Valtasaari.

Ystävyyskaupunkisuhteen luominen oli kaupunginjohtaja Olavi Kajalan aikaansaannos. Aina ei kuitenkaan ollut helppoa. Ensimmäinen ystävyysvierailu Pecsiin hyväksyttiin Lahden kaupunginhallituksessa äänin 7 - 2, mutta asia piti ottaa uudelleen käsittelyyn, koska 17 kaupunginvaltuutettua allekirjoittivat matkaa vastustaneen valituksen. Siinä katsottiin, että Pohjoismaiden ulkopuolelle mentäessä ei enää olla tekemisissä alkuperäisen kummikunta-ajatuksen kanssa, vaan se liittyy lähinnä ulkopoliittisiin suhteisiin, joiden hoitaminen ei kuulu kunnallispolitiikan piiriin. Kaupunginhallitus hylkäsi valituksen äänin 6 – 3.

Eriävän mielipiteen päätökseen jätti kh:n jäsen Antero Nurminen (SDP), joka lisäksi edellytti, että ainakaan ”matkaa ei saa tehdä kaupungin autolla”. Nurminen oli demarien kunnallisjärjestön entinen puheenjohtaja ja työskenteli Sosialidemokraatti-lehden toimistonhoitajana Lahdessa. Varauksellisuutta tähän ystävyyskaupunkisuhteeseen oli Etelä-Suomen Sanomillakin: ”Ikkunoita olisi avattava myös länteen. Suomalaisella musiikilla on vanhastaan vankka ystäväpiirinsä anglosaksisella kielialueella, mutta viimeaikainen tapahtumien seurailu antaa aihetta olettaa, että läntiset sarat on jätetty kesannolle.” (ESS 23.4.1967)

OLAVI VIRTA, TOIVO KÄRKI,
MATTI LOUHIVUORI

Kevyemmän musiikin puolelta vuosikirjassa käsitellään näkyvästi Sysmässä syntynyttä Olavi Virtaa, Heinolassa syntynyttä Matti Louhivuorta ja Asikkalan Mustjärvelle kesämökin rakentanutta Toivo Kärkeä. Heitä kaikkia yhdisti Kanervan kirjapainossa Lahdessa konelatojana työskennellyt Reino Helismaa, josta erikseen ei kirjassa kuitenkaan ole esittelyä.

Sysmässä on Olavi Virralle kaksi muistomerkkiä. Virran syntymäkylässä Särkilahdessa on luonnonkiveen kiinnitetty reliefi nuorisoseuran talon pihassa ja Sysmän keskustassa on taideteos Hopeinen kuu, jonka teki Lahdessa syntynyt kuvanveistäjä Kimmo Pyykkö.

Matti Louhivuoren perhekin asui Sysmässä, jonne Louhivuoren vanhemmat muuttivat Heinolasta. Parikymppisenä Matti muutti tätinsä luokse Helsinkiin ja pääsi auton apukuljettajaksi Elantoon. Tuolloin Helsingissä oli jo Repe Helismaakin, jolta Louhivuori olisi halunnut kitaratunteja, mutta kun Helismaa sanoi, ettei hän ketään pysty opettamaan, pääsi Louhivuori Ingmar Englundin kitaratunneille. Louhivuorelle kertyi kokoelmalevyt mukaan laskien yli 200 äänitettyä kappaletta. Topi Kärjen sävellyksiä hän lauloi originaaleina 56. Suurmenestykseksi muodostui Kärjen ja Helismaan tekemä Muhoksen mimmi.

Toivo Kärjen piilopirtti oli Kopsuontien varressa. Siellä Kärki vietti kesiä 1966-86. Kärki teki paljon puutarhatöitä ja viljeli erityisesti sipulia. Vuonna 1998 Asikkalan kunta rakennutti Toivo Kärki -lavan kanavan lähelle, mutta se purettiin 2019 ja nyt on hankkeilla Toivo Kärki -puiston tekeminen.

Tanssimusiikin puoli jää tutkimusseuran kirjassa kuitenkin kovin vajaaksi, kun siinä ei ole mitenkään huomioitu tämän alueen monia myöhempia taitajia. Kävin tässä juttua kirjoittaessani tarkistamassa levyhyllyni, jossa on liuta päijäthämäläisiä iskelmän mestareita: Erkki Friman, Teemu Harjukari, Raimo Hast, Matti Heinänen, Jukka Kotialho, Pirjo Lehti, Hannu Lehtonen, Kalevi Nyman, Heidi Pakarinen, Mika Pohjonen, Esko Rahkonen, Teuvo Valo. Lisäksi on aina näissä yhteyksissä mainittava Rauli Nordberg, joka on säveltänyt ja sanoittanut paljon myös Lahti-aiheisia lauluja.

Sen sijaan nimiltä mainitaan mm. Eero Aven, Cheek, Irina, Markku Johansson, Jope Ruonansuu, Jimi Tenor, Sleepy Sleepers ja Apulanta.

HEINOLA JYRÄSI

Oman lukunsa on saanut Heinola jyrää -rokkitapahtumat 1985 - 2005. Heti ensimmäisenä kesänä Rantapuiston ilmaiskonserteissa oli kova esiintyjäjoukko: Juice Leskinen, J. Karjalainen ja Eppu Normaali.

Kaiken huippu oli 2006, kun Lordi tuli elokuussa Heinolaan. Sopimus oli tehty loppuvuonna 2005, mutta sitten jyrähti, kun Lordi keväällä 2006 voitti Eurovision laulukilpailun. Heinolassa jo alettiin ajatella, että tuleeko Lordi, kun palkkiokin oli sovittu sellaiseksi kansallisen tason mukaiseksi ja kun Lordi oli jo perunut Suomessa konsertteja isompien ulkomaisten festivaalikeikkojen takia. Mutta Lordi saapui ja hintakin pysyi sovitussa. Lordi tuli tykkiveneellä Kumpelin laiturista Heinolan satamaan ja veti keikan 35 000 hengen yleisölle. Elokuussa 2018 Cheek houkutteli Lahden mäkimonttuun 30 000.

On vuosikirjassa paljon muutakin, ja kirjoittajina mm. Ilkka Haapola, Terhi Hildén, Saara Hakaste, Inkeri Jaakkola, Timo Kaattari, Tuomas Kinberg, Pauli Leimio ja Riitta Niskanen.

”Todiste hämäläisten nerokkuudesta on se, että he silloin tällöin parsivat uusmuotoisia ruotsinvoittoisia lauluja muutamalla puoleksi typistetyllä säkeistöllä, joka usein paljastaa tekijän mauttomuuden ja parempien aatteiden puutteen.” (Elias Lönnrot matkapäiväkirjassaan 1828)

kari.naskinen@gmail.com