Kapitalismi on kulttiuskonto

Rikkaiden ajatusmaailmasta tehdyn tutkimuksen rahoittivat Herlinin suvun perustama Koneen Säätiö ja Suomen Akatemia. Ison jutun siitä julkaisi viime sunnuntaina Helsingin Sanomat, jonka hallituksen varapuheenjohtaja on Suomen rikkain mies Antti Herlin. Koneen Säätiö on kuitenkin tasapuolinen, se rahoitti myös saksalaisen marxistifilosofin Walter Benjaminin (kuvassa) yhden kirjan suomentamista. Sattumalta juuri eilen alkoi Helsingin työväenopistossa kuusiosainen luentosarja Benjaminista, joka Koneen Säätiön avulla suomennetussa kirjassa sanoo, että ”kapitalismi on puhdas kulttiuskonto” (Keskuspuisto, Tutkijaliitto 2014).

Walter Benjamin (1892 - 1940) kirjoitti kapitalismin olevan kaikkein ankarin koskaan olemassa ollut ”uskonto”. Tässä uskonnossa ei järjestetä erillisiä kulttipalveluksia pyhätöissä, vaan jokainen päivä on juhlapäivä, koska raha ei lepää koskaan.

Kapitalismi poikkeaa jumaluskonnosta myös siinä, että se ei sisällä anteeksiantoa. Päinvastoin se pyrkii jatkuvasti itselleen velallisten joukon lisäämiseen. Tällä hetkellä velallisia onkin helppo tehdä lisää, kun velkaa saa ennätyksellisen matalilla koroilla. Velat on kuitenkin maksettava, eikä tässä uskonnossa anteeksiantoa tunneta.

Työväenopiston luentosarjan pitävä Markku Koivusalo (kuva) on Helsingin yliopiston valtio-opin dosentti. Hän sanoi, että Benjamin ei ollut puhdasoppinen marxilainen, mutta ajatusmaailmaltaan hyvin hyvin vasemmistolaisena hän otti marxilaisuudesta irti varsinkin materialismikritiikin. Varakkaasta berliiniläisestä kodista lähteneenä Benjamin tunnisti kaikki ne vinoutumat, mitä äärimmäinen materialismi elätti. Luentosarjan viimeisen osan nimikin on "materiaalismessiaaninen kokemus".

Koivusalo kertoi Benjaminin oleskelleen Moskovassakin siinä vaiheessa, kun siellä taiteessa elettiin uudenlaisen neuvostoavangarden vaihetta, mutta kun Stalin pani sen kuriin, lähti Benjaminkin. Hyvin ei mennyt Saksassakaan, jossa hän ei missään vaiheessa päässyt kiinni haaveilemastaan akateemisesta urasta. Benjamin joutuikin prekariaattiin, toimi vapaana kirjoittajana, teki kuunnelmia ja muita radio-ohjelmia Berliinissä ja Frankfurtissa, sai joitakin stipendejä vasemmistolaiselta Frankfurtin koulukunnalta ym. sekalaista.

Benjamin ei kuitenkaan lähestynyt marxilaisuutta ensisijaisesti talous- ja yhteiskuntateoreettisesti, sillä Benjamin oli lähinnä kulttuuri- ja taidekriitikko. Hän oli myös ensimmäinen, joka aloitti massa- ja populaarikulttuurin vakavan tarkastelun yhdessä elokuvateoreetikko Siegfried Kracauerin kanssa. Suomessa tällainen populaarikulttuurin tutkija on Markku Koski, jonka väitöskirjan television ja politiikan liitosta julkaisi Osuuskunta Vastapaino 2010.

Markku Koski käsittelee paljon Benjaminin teorioita, joissa kiinnitetään huomiota mm. siihen, miten näyttelijät ovat elokuvateollisuudelle vain materiaa, marxilaisittain työn esineitä. Näyttelijät ovat tavaroita, joita myydään markkinoille. Koski lainaa Benjaminia:

”Nämä markkinat , joille näyttelijä tarjoaa työnsä ohella koko persoonansa, koko sielunsa ja ruumiinsa, ovat hänen ulottumattomissaan. Hän on kuvausvaiheessa yhtä vähän kosketuksissa niihin markkinoihin kuin mikä tahansa tehtaassa valmistettava tuote.”

Elokuva on ensimmäinen taidemuoto, joka kykenee ilmaisemaan sen kuinka materia on ihmistä viekkaampi. Tänä iltana televisiosta tulevassa Sheriffissä (1952) Gary Cooper ei marxilaisen katsannon mukaan ole saippuapalaa kummempi.

Benjamin ei kuitenkaan päästänyt taiteilijoitakaan vähällä. Vasemmistolaiset kirjailijat saivat häneltä kritiikkiä melankolisesta asenteestaan – olivat koko ajan valittamassa kaikesta. Benjamin näki jotenkin niin, että samalla tavalla kuin porvarit pyrkivät nousemaan aristokraattien piiriin, niin köyhät taiteilijat pyrkivät sellaiseen asemaan, jossa pikkuporvarit olivat.

Benjamin teki itsemurhan jouduttuaan Espanjan poliisin käsiin paetessaan natseja Ranskasta, ja aikomuksena oli jatkaa matkaa Yhdysvaltoihin. Portboun kaupungissa Kataloniassa poliisi kuitenkin ilmoitti, että tämä juutalainen pakolaisryhmä karkotetaan seuraavana päivänä takaisin Ranskaan, jolloin Benjamin tappoi itsensä morfiinitableteilla. Hänen vanhempi veljensä Georg Benjamin kuoli Mathausen-Gusenin keskitysleirissä lähellä Linziä 1942.
- - - - -
”Kapitalismi on luonnonilmiö, ja sen myötä Euroopan ylle lankesi uusi uni, jossa myyttiset voimat aktivoituivat uudelleen. Sosialismi ei milloinkaan olisi syntynyt maailmaan, jos työläiset olisi haluttu vain kannustaa tavoittelemaan asioiden parempaa järjestystä.”

kari.naskinen@gmail.com