sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Parasta viihdeteatteria


Valitsin Lahden kaupunginteatterin The Sound of Music -esityksestä tämän Johannes Wileniuksen ottaman valokuvan, koska musikaalin tekee täydelliseksi nimenomaan lavastus. Minna Välimäki on taas kerran onnistunut lavastuksessa erinomaisesti. Kuva on kapteeni von Trappin ja kotiopettaja Marian vihkimisestä. Tällaisia hienoja näkymiä teatterin iso näyttämö tarjoaa koko ajan tilanteiden mukaan ja niitä tukien alkaen kauniista alppimaisemista ja päätyen massiivisen synkkiin hakaristiseinämiin, kun natsi-Saksa on ottanut haltuunsa Itävallan.

Englanninkielinen musical-sana tarkoitti alun perin yli sata vuotta sitten kevyttä teatterilajia ”musical comedya”, mutta Sound of Music edustaa sitä lajia, jossa mukavaan viihteelliseen sisältöön on tuotu myös vakavia näkökulmia. Viime vuosikymmeninä musikaali on jo merkittävästi siirtynyt muutenkin ulos pelkästä komediallisuudesta ja viihteellisyydestä, kun vaudevillen, revyyn ja shown kautta on tultu myös yhteiskuntakriittisiin musiikkinäytelmiin.

Lopun vakavasta sävystä huolimatta Lahden teatterinjohtajan Ilkka Laasosen ohjaama Sound of Music edustaa joka tapauksessa kaikkein parasta viihdeteatteria. Romanttinen juoni on useimmille katsojille varmaan tuttu, ja kyllä sitä aina uudestaan mielellään katsoo, kun myös laulajat ovat hyviä. Juonen eteneminen hyppii joissakin kohdin niin suoraviivaisesti, että juonta tuntematon saattaa hetken miettiä, että mitenkäs nyt tähän tultiin. Näin on kuitenkin hyvä, sillä esitys on saatu mahtumaan väliaikoineen alle kolmeen tuntiin.

Tämä on niitä musikaaleja, jotka erinomaisesti sopivat myös lapsille. Heille on vain etu- tai jälkikäteen selitettävä, mistä lopun natsitapahtumissa on kysymys.

Lahdessa ei enää vuosikymmeniin ole toiminut teatterin ja kaupunginorkesterin yhteistyö, mutta orkesterimonttuun nyt koottu 15 soittajan orkesteri toimii mainiosti. Tutut melodiat palautuvat mieleen heti ensi tahdeista.

Näyttelijöistä on pääosassa Maria, jota esittää Lahdessa ennestään tuttu Anni Kajos. Hänen viehättävä olemuksensa yhdistyneenä raikkaaseen laulamiseen on musikaaliteatteria edustavimmillaan. Viiden Oscarin Hollywood-elokuvassa (1965) Julie Andrews on nimenomaan Julie Andrews, kun taas Anni Kajos on Maria. Anni Kajos valmistui 2014 Lahden ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta, joka vähän sen jälkeen päätettiin käsittämättömästi lakkauttaa.

Toinen kärkilaulaja esityksessä on luostarin abbedissa Ulla Raiskio, jonka mezzosopraano tulee kuin suoraan jylhien Alppien onkaloista. Ulla Raiskio on kokenut musikaali- ja oopperalaulaja, joka tällä hetkellä toimii laulun lehtorina Tampereen konservatoriossa.

Sound of Musicin keskeinen juonellinen elementti on Trappin perheen seitsemän lasta, joiden viattomuus ja herkkyys tulee läpi jokaisen katsojan sydämeen. Aikoinaan musikaalia esitettiinkin ainakin Suomessa nimellä Laulava Trappin perhe. Musikaalin pohjana on Maria Augusta von Trappin elämäkertakirja The Story of the Trapp Family Singers (1949).

Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 40 vuotta siitä, kun Lahden kaupunginteatteri esitti Laulavan Trappin perheen silloisessa salissaan ammattikoululla. Mariana oli Marja-Liisa Nisula, kapteenina Henrik Liljeberg ja muita tuttuja nimiä olivat Inkeri Luoma-aho, Svante Korkiakoski, Ritva Filppu, Mirja Räty ja Harri Saukkonen. Lavastuksen oli tehnyt Olli Mäntylä, jonka mahdollisuudet niissä olosuhteissa eivät olleet yhtä hulppeat kuin nyt Minna Välimäellä. Omien muistiinpanojeni mukaan en silloin ollut yhtä innostunut Trappin perheestä kuin nyt.

Lahden kaupunginteatterin esityksestä on nyt helppo innostua. Siitä ei osaa sanoa mitään sellaista, että jotakin voisi tehdä paremmin. Ei ole vaikea ennustaa, että Sound of Music kerää yhtä hyvän katsojamäärän kuin aikaisemmat huippumusikaalit Lahdessa: Cats 54 000, Laulavat sadepisarat 51 000, Viulunsoittaja katolla 42 000, West Side Story 42 000.

kari.naskinen@gmail.com