Moottoripyöräurheilun alullepanijoita Suomessa olivat Lampisen pojat Kerkkoon kylässä Porvoossa, mutta laajemmassa
mielessä moottoripyöräilyn Suomeen tuoja oli Otto Brandt, joka jo 1900-luvun alussa aloitti saksalaisen Wandererin (ylimmäinen
kuva) maahantuonnin ja myynnin. Alan miehet Kerkkoossa olivat tietenkin
tuttuja, ja esimerkiksi 1919 Otto Brandt kilpaili Emil Lampisen kanssa maantieajossa Kerkkoosta Porvooseen ja
takaisin. Otto Brandtin ja Oy Otto Brandt Ab:n historiaan voi nykyisin tutustua
yrityksen museo-osastolla Vantaalla.
Tässä on kylläkin nyt kaksi Otto Brandtia. Yritystoiminnan aloitti Otto Johan Albin Brandt (s. 1860) ja moottoriurheilumies tuli hänen pojastaan Otto Wilhelm Brandtista (s. 1893). Jo isä kuitenkin hoksasi, että moottoripyörä on tulevaisuuden vehje. Suomen ensimmäisissä moottoripyöräkilpailuissa Oulunkylän raviradalla 1904 A. Lindström voitti Wandererilla, jota Brandtin agentuuri edusti, vaikka omaa yritystä ei vielä varsinaisesti ollut. Se pani vauhtia Brandtin liiketoimintaan. A.B. Otto Brandt O.Y, merkittiin senaatin vahvistaman yhtiöjärjestyksen kanssa kaupparekisteriin 25.10.1905.
Otto Brandtia ja Emil Lampista yhdistivät myös sukset. Kun isä Brandt aloitti liiketoimintansa 1905, kuuluivat myyntiartikkeleihin sukset, polkupyörät ja gramofonit. Emil Lampinen puolestaan oli 1901 perustanut suksitehtaan. Moottoripyöristä Otto Brandt kuitenkin parhaiten muistetaan. Vuonna 1913 tuli maahantuontiohjelmaan myös Rudge, 1922 Norton, 1934 Harley-Davidson ja 1960 Honda. Nykyisin Otto Brandt Oy:n edustuksiin kuuluvat Honda, Indian ja Victory.
Tässä on kylläkin nyt kaksi Otto Brandtia. Yritystoiminnan aloitti Otto Johan Albin Brandt (s. 1860) ja moottoriurheilumies tuli hänen pojastaan Otto Wilhelm Brandtista (s. 1893). Jo isä kuitenkin hoksasi, että moottoripyörä on tulevaisuuden vehje. Suomen ensimmäisissä moottoripyöräkilpailuissa Oulunkylän raviradalla 1904 A. Lindström voitti Wandererilla, jota Brandtin agentuuri edusti, vaikka omaa yritystä ei vielä varsinaisesti ollut. Se pani vauhtia Brandtin liiketoimintaan. A.B. Otto Brandt O.Y, merkittiin senaatin vahvistaman yhtiöjärjestyksen kanssa kaupparekisteriin 25.10.1905.
Otto Brandtia ja Emil Lampista yhdistivät myös sukset. Kun isä Brandt aloitti liiketoimintansa 1905, kuuluivat myyntiartikkeleihin sukset, polkupyörät ja gramofonit. Emil Lampinen puolestaan oli 1901 perustanut suksitehtaan. Moottoripyöristä Otto Brandt kuitenkin parhaiten muistetaan. Vuonna 1913 tuli maahantuontiohjelmaan myös Rudge, 1922 Norton, 1934 Harley-Davidson ja 1960 Honda. Nykyisin Otto Brandt Oy:n edustuksiin kuuluvat Honda, Indian ja Victory.
Moottoriurheilu oli aina Otto Brandtin sydäntä lähellä. Päijänneajon hän voitti 1920-luvulla kaksi kertaa. Vuonna 1931 hän oli
yhdeksän muun miehen kanssa perustamassa Eläintarhanajoja, joihin hän sitten
osallistui monella tavalla. Vuonna 1935 hän voitti 500-kuutioisten kilpailun
Rudgella, hän oli myös ajot järjestäneen Helsingin Moottorikerhon kassanhoitaja
ja viimeisissä Eläintarhanajoissa 1963 hän toimi kilpailunjohtajana. Kilpailijana
hän voitti 1930-luvun puolivälissä myös Pyynikillä ja Ruissalossa. Tuon ajan kovimmat suomalaiset kilpailijat
olivat Walter Bergström, Matchless, Onni Kyrö, NSU, Raine Lampinen, Rudge, Karl Stenij,
Rudge ja Bertel Mellin, Ariel.
Otto Brandt oli kova urheilumies muutenkin. Hänen muita lajejaan olivat ainakin hiihto, jalkapalloilu, pyöräily, soutu ja kilpamoottoriveneily sen jälkeen, kun moottoripyörillä kilpaileminen loppui. Museossa on myös yksi Brandtin kilpaveneistä, jolla hän ajoi vielä 62-vuotiaana.
PYÖRÄLLÄ AJAESSA KANNATTAA
HENGITTÄÄ VAIN SIERAIMILLA
Jo ennen Otto Brandtin perustamaa yhtiötä hänellä oli toiminimi turkulaisen voimistelunopettajan August Blombergin kanssa. Brandt & Blomberg edusti suksimerkkejä Haapavesi, Ihanne, Kajana-Kiiminki ja Torneå sekä polkupyöriä Cleveland, Opel, Rover, Stjärnvelocipeder, Styria ja Sunbeam.
Vuonna 1899 Brandt & Blombergin tuoteluettelossa neuvottiin aloittelevia pyöräilijöitä:
- Elkää ajako länkisäärenä elkääkä pihtikinttuna.
- Hengittäkää ainoastaan sieraimilla.
- Jarruttakaa jaloille. Te säästätte siten kumirengasta.
- Jarrua ei kumminkaan pidä ottaa pois, sillä tukalana hetkenä voi se olla suureksi hyödyksi.
HONDA IHMETYTTI
Moottoriväki yhdistää Otto Brandt Oy:n erityisesti Hondaan. Tämä yhteys alkoi herätä, kun Otto Brandtillakin luettiin lehdestä 1959, että japanilainen Honda oli voittanut Mansaaren TT-ajoissa. Honda osallistui 125-kuutioisten luokkaan, jossa tehtaan ajajat pääsivät sijoille viisi, kuusi ja kahdeksan sekä voittivat joukkuekilpailun tässä maailman arvostetuimmassa ja kovimmassa kilpailussa.
Otto Brandt itse suhtautui outoon japsimerkkiin epäilevästi, mutta niin nopeasti asiat joka tapauksessa etenivät, että jo 1959 tuli Oy Otto Brandt Ab:stä Hondan ensimmäinen maahantuoja Euroopassa.
Ensimmäiset Suomeen tulleet japanilaiset pyörät vuoden 1960 alussa olivat Honda CB 92 (125 cc) ja Honda C 76 (305 cc). Varsinkin pienempi moottori aiheutti ihmettelyä, kun se otti peräti 10 500 kierrosta minuutissa. ”Eihän tuollaisella pyörimisnopeudella kone pysy ehjänä kuin päivän”, sanoivat jotkut. Vaan kyllä pysyi. Päijänteen ympäriajon satapiikkiluokankin Vidar Grönqvist voitti Hondalla.
Hyvät kokemukset saivat Otto Brandtin kiinnostumaan myös Hondan autoista. Suomeen tuotiin 1965 pieni punainen urheiluauto Honda S 600. Tekniikan Maailman jutussa auton tekniikkaa kyllä kehuttiin, mutta todettiin auton kuuluvan vain ”niihin leikkikaluihin, joita rikkaat isät ostelevat pojilleen näiden suoriutuessa esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista”. Otto Brandt ei tuonutkaan näitä autoja kuin kolme, joista yksi on nyt esillä yhtiön pääkonttorissa. Honda murtautui Suomen automarkkinoille vasta 1970-luvulla, mutta Otto Brandt ei enää ollut siinä vaiheessa mukana autobisneksessä.
Otto Brandt -konserni on perheyhtiö, jonka omistajana on tällä hetkellä viides sukupolvi. Liiketoiminnan suurimman osan muodostavat nykyisin veneet. Vuonna 2005 yhtiö osti Terhin venetehtaan ja sen jälkeen muitakin vene- ja moottorivenevalmistajia. Konsernin liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa. Yrityksen vähittäismyyntipisteet ovat Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa.
Lähteet: Terho Puustisen historiakirja Huimat päät (2017) ja vierailu Otto Brandtilla, jossa yritystä esitteli mm. konsernijohtaja Markku Hämäläinen.
kari.naskinen@gmail.com
Otto Brandt oli kova urheilumies muutenkin. Hänen muita lajejaan olivat ainakin hiihto, jalkapalloilu, pyöräily, soutu ja kilpamoottoriveneily sen jälkeen, kun moottoripyörillä kilpaileminen loppui. Museossa on myös yksi Brandtin kilpaveneistä, jolla hän ajoi vielä 62-vuotiaana.
PYÖRÄLLÄ AJAESSA KANNATTAA
HENGITTÄÄ VAIN SIERAIMILLA
Jo ennen Otto Brandtin perustamaa yhtiötä hänellä oli toiminimi turkulaisen voimistelunopettajan August Blombergin kanssa. Brandt & Blomberg edusti suksimerkkejä Haapavesi, Ihanne, Kajana-Kiiminki ja Torneå sekä polkupyöriä Cleveland, Opel, Rover, Stjärnvelocipeder, Styria ja Sunbeam.
Vuonna 1899 Brandt & Blombergin tuoteluettelossa neuvottiin aloittelevia pyöräilijöitä:
- Elkää ajako länkisäärenä elkääkä pihtikinttuna.
- Hengittäkää ainoastaan sieraimilla.
- Jarruttakaa jaloille. Te säästätte siten kumirengasta.
- Jarrua ei kumminkaan pidä ottaa pois, sillä tukalana hetkenä voi se olla suureksi hyödyksi.
HONDA IHMETYTTI
Moottoriväki yhdistää Otto Brandt Oy:n erityisesti Hondaan. Tämä yhteys alkoi herätä, kun Otto Brandtillakin luettiin lehdestä 1959, että japanilainen Honda oli voittanut Mansaaren TT-ajoissa. Honda osallistui 125-kuutioisten luokkaan, jossa tehtaan ajajat pääsivät sijoille viisi, kuusi ja kahdeksan sekä voittivat joukkuekilpailun tässä maailman arvostetuimmassa ja kovimmassa kilpailussa.
Otto Brandt itse suhtautui outoon japsimerkkiin epäilevästi, mutta niin nopeasti asiat joka tapauksessa etenivät, että jo 1959 tuli Oy Otto Brandt Ab:stä Hondan ensimmäinen maahantuoja Euroopassa.
Ensimmäiset Suomeen tulleet japanilaiset pyörät vuoden 1960 alussa olivat Honda CB 92 (125 cc) ja Honda C 76 (305 cc). Varsinkin pienempi moottori aiheutti ihmettelyä, kun se otti peräti 10 500 kierrosta minuutissa. ”Eihän tuollaisella pyörimisnopeudella kone pysy ehjänä kuin päivän”, sanoivat jotkut. Vaan kyllä pysyi. Päijänteen ympäriajon satapiikkiluokankin Vidar Grönqvist voitti Hondalla.
Hyvät kokemukset saivat Otto Brandtin kiinnostumaan myös Hondan autoista. Suomeen tuotiin 1965 pieni punainen urheiluauto Honda S 600. Tekniikan Maailman jutussa auton tekniikkaa kyllä kehuttiin, mutta todettiin auton kuuluvan vain ”niihin leikkikaluihin, joita rikkaat isät ostelevat pojilleen näiden suoriutuessa esimerkiksi ylioppilaskirjoituksista”. Otto Brandt ei tuonutkaan näitä autoja kuin kolme, joista yksi on nyt esillä yhtiön pääkonttorissa. Honda murtautui Suomen automarkkinoille vasta 1970-luvulla, mutta Otto Brandt ei enää ollut siinä vaiheessa mukana autobisneksessä.
Otto Brandt -konserni on perheyhtiö, jonka omistajana on tällä hetkellä viides sukupolvi. Liiketoiminnan suurimman osan muodostavat nykyisin veneet. Vuonna 2005 yhtiö osti Terhin venetehtaan ja sen jälkeen muitakin vene- ja moottorivenevalmistajia. Konsernin liikevaihto on noin 100 miljoonaa euroa. Yrityksen vähittäismyyntipisteet ovat Helsingissä, Vantaalla, Tampereella ja Turussa.
Lähteet: Terho Puustisen historiakirja Huimat päät (2017) ja vierailu Otto Brandtilla, jossa yritystä esitteli mm. konsernijohtaja Markku Hämäläinen.
kari.naskinen@gmail.com
