maanantai 14. syyskuuta 2020

Yle Areena pelastaa pinteestä

Yle Areena oli 2007 yksi ensimmäisiä suoratoistopalveluja Euroopassa. Se on tätä nykyaikaa, joka viime vuosina on muuttanut tv-maailmaa merkittävällä tavalla. Vuosi sitten kirjoitin näistä uusista digisisällöistä luettuani Pauli Kopun kirjan Media television jälkeen (Into, 2019), jossa Kopu pohtii, muuttuuko vanhanmuotoinen televisio audiovisuaaliseksi versioksi Et-lehdestä, Seurasta ja Avusta, lepokodiksi niille, jotka eivät jaksa uusia hullutuksia ja aikaansa seurata. Kopu on liikkuvan kuvan strategiseen suunnitteluun ja toteutukseen erikoistuneen Klok-yhtiön perustaja. Taas on asia ajankohtainen, kun amerikkalainen Disney aloittaa huomenna Suomessakin suoratoistopalvelunsa.

Yhdysvalloissa Disney käynnisti nämä nettilähetyksensä viime syksynä ja on jo nyt saavuttanut 60 miljoonan käyttäjän rajan. Markkinajohtaja Netflixillä on 190 miljoonaa maksavaa tilaajaa. Kehityksellä on sama suunta meilläkin. Kopu sanoo, että nykymuotoinen tv-toiminta tulee kutistumaan merkittävästi. Viimeisten 20 vuoden aikana syntyneille televisio ei enää ole kovin tärkeä, sillä he katsovat ohjelmia älypuhelimista, eivätkä suurelta osalta edes kaipaa niiden siirtämistä isolle tv-ruudulle.

Yle Areena on osa tätä muutosta. Kätevä systeemi se onkin. Jos joku kertoo televisiosta tulleen jonkin hyvän ohjelman, eikä itse ole sitä nähnyt, voi sen katsoa Yle Areenasta. Se on myös erinomainen apu helpottamaan tv-sarjaelokuvien katsomista, joiden kanssa on usein vaikeuksia, kun ei oikein muista, mitä edellisessä jaksossa viikko sitten tapahtui. Esimerkiksi Rauhantekijän ensimmäinen jakso oli heti niin monimutkainen, että katsoin loput yhdeksän jaksoa jo viime viikon aikana Yle Areenasta. Kaikkien sarjaelokuvien kohdalla tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska ne tulevat suoratoistopalveluihin vain sen jälkeen, kun jaksot on jo televisiossa esitetty.

Maailmanloppua ei televisio silti koe, eihän niin ole käynyt musiikkiteollisuudellekaan, vaikka sen jakelujärjestelmä on muuttanut muotoaan.
Tänä vuonna tv on kuitenkin saanut asemaansa takaisin ainakin väliaikaisesti, kun ihmiset ovat tarvinneet tuoretta ja luotettavaa tietoa koronaviruksesta. Television uutis- ja muut ajankohtaisohjelmat on koettu paremmiksi tiedonvälittäjiksi kuin internet.

En löytänyt vielä Disneyn huomisen päivän ohjelmatietoja, mutta sen
mainonnan mukaan sisältökokonaisuuteen kuuluu mm. yli tuhat elokuvaa tai sarjaa, esimerkiksi Star Wars the Mandalorian, Star Wars the Clone Wars, Disney Insider, Marvel Sankariprojekti, Disney High School Musical Series, Disney Stargirl, Disney Togo, Disneynature Elephant ja Disney Timmy Möhläri.

Yle Areena on tietenkin toisenlainen, sillä sen sisältö kattaa kaiken Yleisradion tv-ohjelmiston. Tämä auttaa niitäkin, joilla ei ole tallentavaa televisiota eikä digiboksia. Lisäksi Yle Areenasta tulee suorina lähetyksinä sellaisia urheilukilpailuja, joita ei television kautta välitetä. Mutta sitä mieltä alan ekspertti Pauli Kopu joka tapauksessa on, että perinteinen telkkari jää entistä enemmän vanhemman väen ja pienituloisempien välineeksi. Tämä varmaan vaikuttaa kaupallistenkin tv-kanavien toimintaan, koska tehokkaamman mainosyhteyden varakkaampaan väestöön saa suoratoistolähetysten kautta.

Tilastokeskuksen mukaan Netflixiä käytti viime vuonna lähes puolet suomalaisista.
Yhdysvalloissa televisio menetti ykköstilansa ihmisten mediankäytössä digitaalisille vehkeille 2014.

Television yksi heikkous nettiin verrattuna on sen hitaus. Kopun kirjassa NBC Newsin digitaalisektorin johtaja Julian March ihmettelee juuri tätä: ”Mihin oikeasti tarvitaan tv-uutisia? Mikä varsinaisesti on iltauutisten arvo, kun saa pitkästyttävän kertauksen asioista, jotka jo tiesikin, mutta maustettuna tylsällä videolla?”

kari.naskinen@gmail.com