Lahden sataman pysäköintialue muuttui
maksulliseksi. Muutos oli täysin tarpeeton, koska satamassa ei ollut
pulaa parkkipaikoista. Tämä on tyypillinen osoitus siitä, miten
parkkimittareita ei sijoiteta liikenteellisin perustein, vaan
yksinomaan rahastuksen takia.
Sen sijaan esimerkiksi pääkirjaston pihassa ei parkkimittareita ole ja tämän takia se on aina täynnä. Kirjaston piha on nimenomaan sellainen paikka, jossa parkkimittarit pitäisi olla, koska pysäköinnin maksullisuus vapauttaisi autopaikkoja vääränlaiselta käytöltä; vieressä olevan Lidlin asiakkaatkin käyttävät kirjaston parkkipaikkaa, koska muuten he joutuisivat panemaan kolikoita kaupan edessä Vapaudenkadulla oleviin mittareihin.
Pysäköinnin maksullisuus puolustaa paikkaansa kaupungin keskustassa, mutta tätäkin järjestelmää pitäisi välillä testata toisenlaisilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi ydinkeskustan kadunvarret voitaisiin vaikkapa puoleksi vuodeksi muuttaa kokonaan puolen tunnin kiekkopaikoiksi, ja tänä aikana selvitettäisiin, miten asiakasvirrat kauppoihin muuttuvat.
Parkkimaksujen korottaminen on myös pelkkää budjetoitua rahastamista. Ei pysäköinti siitä mihinkään muutu, kun tunnin hintaa nostetaan 20 tai 50 senttiä.
Toinen liikenneasia: yleisönosastossa joku ehdotti, että Vesijärvenkadulla pitäisi yksityisautoilua hankaloittaa. Samalla kirjoittaja valitti sitä, että matkustaminen linja-autolla on hitaampaa kuin henkilöautolla, joten henkilöautot ilmeisesti olisi poistettava kokonaan niiltä kaduilta, joilla linja-autot kulkevat.
Tällaisia ideoita nyt haudotaan kaupungintalollakin, kun Chicagosta ollaan tekemässä luonnonsuojelun pääkaupunkia. Mukkulankatua parhaillaan kavennetaan ja tämäkin älytön muutos on osa maapallon ilmastonmuutoksen torjumista.
Kun äsken ajoin Mukkulankadun kautta satamaan, oli autoni hiilipäästöt 150 g/km. Tilastoissa sanotaan, että jos olisin tehnyt tuon lenkin linja-autolla, päästöt olisivat olleet noin 60 g/km, jos matkustajia olisi ollut 30-40. Mutta jos meitä olisikin linja-autossa ollut vain kymmenen, päästöt henkilökilometriä kohti olisivat olleet 180 - 240 g/km. Jos minulla taas olisi ollut vaimo kyydissä, henkilökohtainen CO2-päästö olisi ollut 75 g/km.
Suomen kasvihuonepäästöjen osuus maapallon päästöistä on 0,001 prosenttia.
kari.naskinen@gmail.com
Sen sijaan esimerkiksi pääkirjaston pihassa ei parkkimittareita ole ja tämän takia se on aina täynnä. Kirjaston piha on nimenomaan sellainen paikka, jossa parkkimittarit pitäisi olla, koska pysäköinnin maksullisuus vapauttaisi autopaikkoja vääränlaiselta käytöltä; vieressä olevan Lidlin asiakkaatkin käyttävät kirjaston parkkipaikkaa, koska muuten he joutuisivat panemaan kolikoita kaupan edessä Vapaudenkadulla oleviin mittareihin.
Pysäköinnin maksullisuus puolustaa paikkaansa kaupungin keskustassa, mutta tätäkin järjestelmää pitäisi välillä testata toisenlaisilla vaihtoehdoilla. Esimerkiksi ydinkeskustan kadunvarret voitaisiin vaikkapa puoleksi vuodeksi muuttaa kokonaan puolen tunnin kiekkopaikoiksi, ja tänä aikana selvitettäisiin, miten asiakasvirrat kauppoihin muuttuvat.
Parkkimaksujen korottaminen on myös pelkkää budjetoitua rahastamista. Ei pysäköinti siitä mihinkään muutu, kun tunnin hintaa nostetaan 20 tai 50 senttiä.
Toinen liikenneasia: yleisönosastossa joku ehdotti, että Vesijärvenkadulla pitäisi yksityisautoilua hankaloittaa. Samalla kirjoittaja valitti sitä, että matkustaminen linja-autolla on hitaampaa kuin henkilöautolla, joten henkilöautot ilmeisesti olisi poistettava kokonaan niiltä kaduilta, joilla linja-autot kulkevat.
Tällaisia ideoita nyt haudotaan kaupungintalollakin, kun Chicagosta ollaan tekemässä luonnonsuojelun pääkaupunkia. Mukkulankatua parhaillaan kavennetaan ja tämäkin älytön muutos on osa maapallon ilmastonmuutoksen torjumista.
Kun äsken ajoin Mukkulankadun kautta satamaan, oli autoni hiilipäästöt 150 g/km. Tilastoissa sanotaan, että jos olisin tehnyt tuon lenkin linja-autolla, päästöt olisivat olleet noin 60 g/km, jos matkustajia olisi ollut 30-40. Mutta jos meitä olisikin linja-autossa ollut vain kymmenen, päästöt henkilökilometriä kohti olisivat olleet 180 - 240 g/km. Jos minulla taas olisi ollut vaimo kyydissä, henkilökohtainen CO2-päästö olisi ollut 75 g/km.
Suomen kasvihuonepäästöjen osuus maapallon päästöistä on 0,001 prosenttia.
kari.naskinen@gmail.com
