Tekniikka
kehittyy edelleen hurjaa vauhtia ja sen ansiosta ei polttomoottorien
historia tule loppumaan vielä pitkään aikaan, jos koskaan.
Henkilöautojen kohdalla saattavat sähkö- ja hybridiautot
syrjäyttää bensa- ja dieselkäyttöiset autot 20-30 vuoden
sisällä, mutta raskaan liikenteen kohdalla tilanne on toinen.
Fysiikan luonnonlait ovat yksinkertaisesti sellaisia, että
hiilivetyneste on hyötysuhteeltaan moninkertaisesti parempi
energiavarasto kuin sähköllä täytetty akku, joten ammattimainen
raskas liikenne ei voi sähköiseksi muuttua, jos ei sitten päätetä
luopua talouden pyörien hidastamisesta. Toisaalta jos
ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää taloudenkin muuttamista,
sitten on radikaaleimpiinkin ratkaisuihin mentävä.
Suomen
autoteknillisen liiton jäsenlehdessä diplomi-insinööri Seppo
Mikkonen havainnollistaa, mistä raskaan liikenteen tapauksessa
on kysymys: Jos 125 kW:n keskiteholla käyvä rekka-auto pikaladataan
puolessa tunnissa 500 kWh neljän tunnin välein, tarvitsee lataus
1000 kW:n tehon. Se vastaa 1500 ampeerin sulakekoon
kolmivaihevirralla, mikä on enemmän kuin kohtuukokoisten
kiinteistöjen sulakekoot nykyisin. Jo yksi latauspiste tarvitsee
yhtä mittavat muuntajat ja sähkönsyötöt kuin kirkonkylä tai
teollisuuslaitos. (Suomen autolehti 6/2021)
Polttomoottoreille
henkilöautoissakin saadaan lisää aikaa, jos 95-oktaaninen bensiini
vaihdetaan 98-oktaaniseen. Korkea oktaaniluku lisää merkittävästi
hiilidioksidipäästöjä. Muutama viikko sitten tankkasin vahingossa
98-oktaanista, joka ainakin sillä asemalla oli 10 senttiä
kalliimpaa kuin 95-oktaaninen. Täysin mahdollista olisi jalostaa
vielä korkempioktaanistakin bensaa ja hyödyt kasvaisivat edelleen.
Ensimmäinen tehtävä olisi muuttaa 95E10 parempaan
102E10:een.
Radiosta tuli lauantaina tutkija Eija
Rannan haastattelu Bolivian
yhteiskunnallisesta tilanteesta, johon hän oli perehtynyt Boliviassa
ollessaan ja tehdessään väitöskirjaa aiheesta. Hän kertoi
Bolivialla olevan runsaasti
sähköautojen akkujen
tarvitsemaa litiumia, joka voi nostaa maan talouden kovaan kasvuun.
Alan yhtiöt Kiinasta
ja USA:sta ovat jo Bolivia
litiumin perässä, mutta tilanne on yhteiskunnallisesti vaarallinen.
Bolivia on oikein paha esimerkki isommista ja
pienemmistä vallankumouksista,
ja litium on taas uusi uhka. Kansalaisvastarintaa on jo, koska ei
uskota litiumista saatavien tulojen jakautuvan tasaisesti.
Vallankumous tai ainakin hallinnon hajoaminen sähköautojen takia on
mahdollista.
Isoja asioita, joita ilmastonmuutos
aiheuttaa. Pahempaakin voi olla tulossa, jos on uskominen professori
Minna Palmrothin johtaman
työryhmän tutkimukseen Auringosta lähtevistä aurinkomyrskyistä.
Viimeksi ne ovat osuneen Maahan vuosina 1770, 1859 ja vähän
pienempänä 1921. Tutkijoiden mukaan aurinkomyrskyjen sykli on
sellainen, että seuraavan
vuoro saattaa olla vuosien
2030 ja 2040 välillä. Jos huonosti käy, silloin on sama, ajetaanko
bensa- vai sähkömoottoreilla, koska sähköverkot
ja satellitit vaurioituvat.
”Voimme joutua palaamaan
joksikin aikaa sähköttömään maailmaan ja paperikarttojen
varaan”, sanoi Minna Palmroth Helsingin Sanomissa
21.6.2021.
Pakkanenkin on paha, jos se iskee
sopimattomalle alueelle. Helmikuussa lämpötila
putosi Teksasissa yllättäen -19 asteeseen ja lirissä oltiin, sillä
pakkanen jäädytti putket yhdessä ydinvoimalassa ja pysäytti
tuulivoimalat, joissa ei ole lämpövastuksia pakkasta vastaan.
Tavanomainen sähköntarve Teksasissa on talvella 55 000 megawattia,
nyt tarvittiin 74 000 megawattia ja pahaksi onneksi
voimalakapasiteetista oli vielä
14 000 megawattia huollossa.
Eikä apua saatu naapuriosavaltioista, koska rajat ylittäviä
sähkönsiirtoyhteyksiä
ei ole samalla tavalla kuin meillä Pohjoismaiden
kesken.
Monenlaista voi sattua. Olkoon aurinkomyrsky tai
liian kova kuumuus tahi pakkanen, niin sähköasioiden kanssa pitää
olla hyvät varmuusjärjestelmät. Ilman sähköä ei tule
mitään.
kari.naskinen@gmail.com
