Jos näki televisiosta juuri tulleen 6-osaisen
dokumenttisarjan Kuun valloittajat, ei
ole varsinaisesti syytä mennä katsomaan elokuvaa Apollo
11. Reilut puolitoista tuntia
kestävässä elokuvassa on vain
yksi kohta, joka on parempi
ja varsinkin tehokkaampi kuin tv-sarjassa: kuuraketin lähtö
Houstonista on äänimaailmaltaan niin julma, että se jytinä
värisyttää teatterin
penkkejäkin. Muuten tv-sarja oli runsaudessaan yliveto.
Se tosiasia tietenkin on, että elokuvateatterin isolta kankaalta kaikenlaiset elokuvat näyttävät aina paremmilta kuin kotona pieneltä tv-ruudulta.
Mutta silti: Apollo-elokuva ei tarjoa mitään lisää, ei kuvallista eikä tiedollista. Vakituinen leffakumppanini oli nähnyt tv-sarjasta vain kaksi jaksoa ja hän oli innoissaan, sanoi, että elokuva oli suorastaan huumaava, jopa jännittävä.
Nämä molemmat teokset voitiin tehdä, kun käyttöön oli saatu NASA:n vanhat arkistot, ennen julkaisematonta 70 mm:n filmille kuvattu aineistoa. Filmeissä ei ollut ääniraitoja, mutta autenttisia ääniä saatiin, sillä NASA:n komentokeskuksesta oli Apollo 11 hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta saatu arkistoon talteen 18 000 tuntia keskusteluja. Lopputulokset ovat loistavia.
Erikoinen tapaus on se, että ainoan tallenteensa Neil Armstrongin astumisesta Kuun pinnalle NASA oli 1976 myynyt ylijäämätavaran joukossa huutokaupassa. Ne oli huutanut itselleen NASA:n entinen työharjoittelija Gary George muutamalla satasella.
Tv-sarjassa on äänenä mukana myös Neuvostoliiton johtavana raketti-insinöörinä toiminut Sergei Hrushtshov (84), joka on Nikita Hrushtshovin poika. Hän kertoo niistä ajatuksista, joita Neuvostoliitossa oli, kun siellä jouduttiin myöntämään USA:n voittaneen kilpajuoksun Kuuhun.
Sekä tv-sarjassa että elokuvassa on mukana myös Richard Nixon, joka väitti ihan tosissaan heti ensimmäisessä puhelussaan kuumatkalta palanneille miehille, että kaikki maailman ihmiset ovat nyt Teidän kanssanne ja Teistä ylpeitä. Ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Jännät paikat joka tapauksessa, ja Nixonillakin oli vaihtoehtoinen puhe valmiina siltä varalta, että Armstrong, Aldrin ja Collins eivät olisi päässeet Kuusta takaisin: ”Kohtalo on säätänyt, että miehet, jotka menivät Kuuhun tutkimaan sitä rauhan nimissä, jäävät Kuuhun lepäämään rauhassa.”
Sen paremmin tv-sarja kuin elokuvakaan ei vain pysty antamaan mitään aikaisempia parempia todisteita siitä, että ne astronautit ihan tosissaan kävivät Kuussa.
kari.naskinen@gmail.com
Se tosiasia tietenkin on, että elokuvateatterin isolta kankaalta kaikenlaiset elokuvat näyttävät aina paremmilta kuin kotona pieneltä tv-ruudulta.
Mutta silti: Apollo-elokuva ei tarjoa mitään lisää, ei kuvallista eikä tiedollista. Vakituinen leffakumppanini oli nähnyt tv-sarjasta vain kaksi jaksoa ja hän oli innoissaan, sanoi, että elokuva oli suorastaan huumaava, jopa jännittävä.
Nämä molemmat teokset voitiin tehdä, kun käyttöön oli saatu NASA:n vanhat arkistot, ennen julkaisematonta 70 mm:n filmille kuvattu aineistoa. Filmeissä ei ollut ääniraitoja, mutta autenttisia ääniä saatiin, sillä NASA:n komentokeskuksesta oli Apollo 11 hankkeen valmistelusta ja toteutuksesta saatu arkistoon talteen 18 000 tuntia keskusteluja. Lopputulokset ovat loistavia.
Erikoinen tapaus on se, että ainoan tallenteensa Neil Armstrongin astumisesta Kuun pinnalle NASA oli 1976 myynyt ylijäämätavaran joukossa huutokaupassa. Ne oli huutanut itselleen NASA:n entinen työharjoittelija Gary George muutamalla satasella.
Tv-sarjassa on äänenä mukana myös Neuvostoliiton johtavana raketti-insinöörinä toiminut Sergei Hrushtshov (84), joka on Nikita Hrushtshovin poika. Hän kertoo niistä ajatuksista, joita Neuvostoliitossa oli, kun siellä jouduttiin myöntämään USA:n voittaneen kilpajuoksun Kuuhun.
Sekä tv-sarjassa että elokuvassa on mukana myös Richard Nixon, joka väitti ihan tosissaan heti ensimmäisessä puhelussaan kuumatkalta palanneille miehille, että kaikki maailman ihmiset ovat nyt Teidän kanssanne ja Teistä ylpeitä. Ei tietenkään pitänyt paikkaansa. Jännät paikat joka tapauksessa, ja Nixonillakin oli vaihtoehtoinen puhe valmiina siltä varalta, että Armstrong, Aldrin ja Collins eivät olisi päässeet Kuusta takaisin: ”Kohtalo on säätänyt, että miehet, jotka menivät Kuuhun tutkimaan sitä rauhan nimissä, jäävät Kuuhun lepäämään rauhassa.”
Sen paremmin tv-sarja kuin elokuvakaan ei vain pysty antamaan mitään aikaisempia parempia todisteita siitä, että ne astronautit ihan tosissaan kävivät Kuussa.
kari.naskinen@gmail.com