Suurimmat kaupungit paremmuusjärjestykseen

Helsingin kaupungin tilastokeskus on taas julkaissut kymmentä suurinta kaupunkia koskevan tilinpäätöskoosteen vuodelta 2016. Selvityksen on tehnyt erikoistutkija Pekka Valkama, ja mukana ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Lahti ja Kouvola.

Näistä kaupungeista tekivät alijäämäisen tilinpäätöksen Tampere, Oulu, Lahti ja Kuopio. Suurinta alijäämää osoitti Tampere (17 miljoonaa euroa), mutta suurin yllätys koettiin Lahden kaupungintalolla (kuvassa), sillä kaupungin alkuperäisen talousarvion tuloslaskelmassa oli ennakoitu positiivista tulosta. Suhteellisesti laskien juuri Lahden tilinpäätöksen tulos poikkesi eniten budjetoidusta tuloksesta.

Espoo, Vantaa, Turku ja Jyväskylä olivat laatineet talousarvionsa alijäämäisellä tuloksella, mutta ne onnistuivat kuitenkin tekemään positiivisen tuloksen. Tampere, Oulu ja Kuopio toteuttivat negatiivisen tuloksen niin kuin olivat budjeteissaan laskeneet.

Tämä tilinpäätöskooste jatkaa sitä suurten kaupunkien tilinpäätösyhteenvetojen perinnettä, jonka dosentti, erikoistutkija Heikki Helin on kehittänyt. Helin ryhtyi kokoamaan suurten kaupunkien tilinpäätöstietoja ollessaan Lahden kaupungin talousarviopäällikkönä, ja myöhemmin hän jatkoi näiden koosteiden tekemistä työskennellessään pitkään Helsingin kaupungin tietokeskuksen palveluksessa. Ensimmäinen suurten kaupunkien tilinpäätöskooste koski vuoden 1993 tilinpäätöksiä.

Voinee sanoa, että Valkama on Helinin oppipoika. Samanaikaisesti he olivat töissä Lahden kaupungin rahatoimistossa. Jo siihen aikaan molemmat tekivät laajoja katsauksia kuntataloudesta, esimerkiksi Valkamalta ilmestyi 1992 julkaisu Lahden veromarkkojen käytöstä 1984-90.

ENITEN VELKAA LAHDELLA

Jyväskylä, Kouvola, Turku, Espoo, Vantaa ja Helsinki pystyivät kattamaan kirjanpidossa lasketut poistot tuloslaskelman vuosikatteella, mutta muissa kaupungeissa vuosikate alitti omaisuuden kulumista kuvaavat poistot.

Suuret kaupungit velkaantuivat entisestään. Niillä oli yhteenlaskettua velkaa 6,8 miljardia euroa vuoden 2016 lopussa. Parissa vuodessa velkamäärä oli kasvanut 11,2 prosenttia.

Eniten peruskaupungin asukaskohtaista velkaa oli Lahdessa (6236 euroa/asukas) ja vähiten Tampereella (2139 euroa/asukas).

Korkein kunnallisveroprosentti (20,75) oli Kouvolan kaupungissa ja alhaisin Espoossa (18,00). Suuret kaupungit keräsivät 2016 yhteensä noin 9,7 miljardin euron verotulot, missä oli kasvua edellisvuodesta 2,8 prosenttia.

Vuonna 2014 vuosikate oli poistoja suurempi kolmessa isossa kaupungissa, mutta kaksi vuotta myöhemmin näitä kaupunkeja oli kuusi kappaletta. Parhaiten vuosikate kattoi poistot Helsingissä (169 %) ja heikoiten Lahdessa (78 %).

Kuntien tulorahoituksen riittävyyttä on mahdollista arvioida suhteuttamalla vuosikate investointien omahankintamenoon, mikä kuvaa niitä rahoituslaskelman mukaisia käyttöomaisuusinvestointeja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Tällä tavalla saadaan laskettua investointien tulorahoitusprosentti. Jyväskylä ja Vantaa kykenivät rahoittamaan investointinsa tulorahoituksella, mutta muissa kaupungeissa vuosikate ei riittänyt investointien omahankintamenon kattamiseen.

Tilikauden 2016 yhteenlaskettu tulos oli 575 miljoonaa euroa. Helsingin osuus tästä oli yli 81 prosenttia. Tampere, Oulu, Lahti ja Kuopio osoittivat tuloslaskelmassaan tappiollisen tuloksen. Samat kaupungit osoittivat myös vuotuista alijäämää.

KUNNALLISTALOUDEN
YLEISESTÄ KEHITYKSESTÄ

Vaikka kunnallinen toiminta perustuu perustuslaissa säädeltyyn kunnalliseen itsehallintoon ja kunnat joutuvat hoitamaan talouttaan omavastuisesti, pyrkii valtio monin tavoin hallitsemaan kunnallistalouden rakennetta ja kehitystä. Sektorilainsäädäntö, valtionosuudet, kuntatalousohjelma ja kilpailukykysopimus ovat olleet keskeisiä politiikkavälineitä, joilla valtio on ohjannut kunnallistaloutta.

Tilastokeskuksen manner-Suomea koskevien ennakkotietojen mukaan kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä kolme prosenttia vuonna 2016. Verotulot kasvoivat 0,3 miljardia euroa ja valtionosuudet 0,6 miljardia euroa. Yhteenlaskettu vuosikate parani 27 prosenttia, vaikka 18 kuntaa oli arvioinut tekevänsä alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuntayhtymien vuosikate heikkeni 6,4 prosenttia.

Manner-Suomen peruskuntien lainakanta kasvoi 3,4 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2016 lopussa lainaa oli yhteensä 16 miljardia euroa. Siinä oli kasvua puoli miljardia edellisvuodesta. Lainakannan kasvu on hidastunut, sillä vuonna 2015 lainakanta kasvoi 5,6 prosenttia eli 0,8 miljardia euroa. Kuntayhtymien lainakanta kasvoi 3,5 prosenttia.

Valtiontalouden velka kasvoi 2,4 miljardilla eurolla vuoden 2016 aikana ja paikallishallinnon velka 0,8 miljardia euroa. Sosiaaliturvarahastojen velka väheni 0,8 miljardia euroa.

Kuntaliiton mukaan kunnallistalous on kehittynyt parempaan suuntaan. Kuntien tilikauden 2016 yhteenlaskettu tulos parani lähes puoli miljardia euroa. Kuntien menojen kasvu oli keskimäärin 1,3 prosenttia. Kuntaliitto pitää tällaista menokehitystä maltillisena. Maltillisuus johtuu siitä, että kunnat ovat sopeuttaneet henkilöstökulujaan.

Kuntien verotulot kasvoivat 1,4 prosenttia eli 300 miljoonaa euroa. Liitto pitää tätä kasvua pienenä ja selittää sitä kuntien yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistamisella.

Kuntien riippuvuus valtionosuuksista kasvoi hieman vuonna 2016, koska kuntien valtionosuustulot kasvoivat enemmän kuin kuntien omat verotulot. Kuntaliiton mukaan vuoden 2016 valtionosuuksiin sisällytettiin kuntien veroperustemuutoksista johtuvia veromenetysten kompensaatioita 260 miljoonaa euroa. Niiden lisäksi valtionosuuksia korotettiin 270 miljoonaa euroa kuntien ja valtion välisen kustannusjaon tarkistuksen seurauksena.

kari.naskinen@gmail.com