Työvoimapalvelut tarkoittavat kansankielellä niitä tehtäviä, joita työvoimatoimistot hoitavat. Koska nimiä kuitenkin aina muutetaan uusien päättäjien halutessa niitä muutella, on 2000-luvulla puhuttu TE-toimistoista. Nyt tulee taas iso muutos, kun nämä valtiollisten Ely-keskusten työllisyys- ja elinkeinopalvelut vuodenvaihteessa palautetaan vaihteeksi taas kuntien hommiksi. Ehkä nimetkin taas muuttuvat, en tiedä.
Ensimmäinen
työnvälitystoimisto perustettiin Helsinkiin 1903, ja
varsinaiset kunnalliset toimistot seuraavana vuonna Turkuun,
Tampereelle, Viipuriin ja Kotkaan. Kunnolla
organisoitu työnvälitysjärjestelmäkin
sai alkunsa jo
vähän ennen Suomen itsenäistymistä, kun Pietarissa vahvistettiin
marraskuussa
1917 työnvälityksestä
asetus, joka velvoitti jokaista yli 5000 asukkaan kuntaan perustamaan
työnvälitystoimiston.
Lahdessa
oli tuolloin 5400 asukasta, joten piti panna töpinäksi.
Virallisesti täällä perustettiinkin työnvälitystoimisto
13.6.1918 ja heti seuraavan päivän Etelä-Suomen Sanomissakin oli
yhden palstan uutinen asiasta. Toimiston johtokunnan muodostivat
kaupungininsinööri Jalmari
Janhunen,
työnjohtaja J.K.
Lindholm ja
varastonhoitaja August
Tiitola.
Näistä
asioista tehdään hyvää selkoa Lahden työvoimatoimiston
historiakirjassa Pestuumarkkinoilta
Eurooppaan. Se
ilmestyi toimiston 75-vuotispäivänä 1994, jolloin Lahden
työttömyysaste oli historiallisesti kaikkein karmeimmillaan 26,8
prosenttia. Eikä
tälläkään hetkellä mene hyvin, työttömyysaste 14-15 prosentin
paikkeilla.
Koko
maankin tilanne on huono. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun
lopussa 279 700, vuotta aiemmin 249 800. Lisäksi
käytännössä työttömiä eli lomautettuja
oli
viime kuun
lopussa 28 500 henkilöä, mikä oli
4100 enemmän kuin vuosi
sitten.
Petteri
Orpon hallituksen
ohjelmassa luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta ei ole
eikä
kuulu. Syyskuussa
oli avoinna vain
56 200 työpaikkaa, vuosi
sitten samaan aikaan 109 300.
Persukokoomuksen
hallituksen
100
000
työllisen tavoitteesta puuttuu nyt 150 000
työllistä.
Suomen
tilanne on
niin
huono,
että EU:ssa sitä
huonompi se on
vain
Espanjassa ja Kreikassa. Tilastokeskuksen elokuussa tekemän
vertailun
mukaan
EU-maiden työttömyys oli keskimäärin 6
prosenttia, Suomessa 8,4 prosenttia.
Lisäksi
sosiaaliturvaleikkaukset:
ne
pudottavat arviolta
100 000 ihmistä toimeentulotuen varaan. Tämä ei edistä
työllistymistä, vaan
syrjäytymistä.
Suomessa
eivät työttömyydestä kärsi vain raksamiehet, automyyjät ja
tarjoilijat, vaan uusiutuvien työvoimatoimistojen asiakkaiksi ovat
ensi vuonna tulossa myös näyttelijät, taidemaalarit ja
kirjailijat, koska kulttuurimäärärahoja karsitaan kovalla
kädellä.
Tämän
jutun kuvat otin työvoimatoimiston juhlakirjasta, jossa on kuvia mm.
Mikko
Nupposen entisen huonekalutehtaan
pintakäsitytelyosastolta ja pihasta, jossa hevoskärryjen takana on
myös Nupponen itse.
kari.naskinen@gmail.com
