keskiviikko 30. lokakuuta 2024

Leikkauksia lisätään ja työvoimapalveluja uudistetaan


Työvoimapalvelut tarkoittavat kansankielellä niitä tehtäviä, joita työvoimatoimistot hoitavat. Koska nimiä kuitenkin aina muutetaan uusien päättäjien halutessa niitä muutella, on
2000-luvulla puhuttu TE-toimistoista. Nyt tulee taas iso muutos, kun nämä valtiollisten Ely-keskusten työllisyys- ja elinkeinopalvelut vuodenvaihteessa palautetaan vaihteeksi taas kuntien hommiksi. Ehkä nimetkin taas muuttuvat, en tiedä.


Ensimmäinen työnvälitystoimisto perustettiin Helsinkiin 1903, ja varsinaiset kunnalliset toimistot seuraavana vuonna Turkuun, Tampereelle, Viipuriin ja Kotkaan. Kunnolla organisoitu työnvälitysjärjestelmäkin sai alkunsa jo vähän ennen Suomen itsenäistymistä, kun Pietarissa vahvistettiin marraskuussa 1917 työnvälityksestä asetus, joka velvoitti jokaista yli 5000 asukkaan kuntaan perustamaan työnvälitystoimiston.

Lahdessa oli tuolloin 5400 asukasta, joten piti panna töpinäksi. Virallisesti täällä perustettiinkin työnvälitystoimisto 13.6.1918 ja heti seuraavan päivän Etelä-Suomen Sanomissakin oli yhden palstan uutinen asiasta. Toimiston johtokunnan muodostivat kaupungininsinööri Jalmari Janhunen, työnjohtaja J.K. Lindholm ja varastonhoitaja August Tiitola.

Näistä asioista tehdään hyvää selkoa Lahden työvoimatoimiston historiakirjassa
Pestuumarkkinoilta Eurooppaan. Se ilmestyi toimiston 75-vuotispäivänä 1994, jolloin Lahden työttömyysaste oli historiallisesti kaikkein karmeimmillaan 26,8 prosenttia. Eikä tälläkään hetkellä mene hyvin, työttömyysaste 14-15 prosentin paikkeilla.

Koko maankin tilanne on huono. Työttömiä työnhakijoita oli syyskuun lopussa 279 700, vuotta aiemmin 249 800. Lisäksi käytännössä työttömiä eli lomautettuja oli viime kuun lopussa 28 500 henkilöä, mikä oli 4100 enemmän kuin vuosi sitten.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa, mutta ei ole eikä kuulu. Syyskuussa oli avoinna vain 56 200 työpaikkaa, vuosi sitten samaan aikaan 109 300.

Persukokoomuksen hallituksen 100 000 työllisen tavoitteesta puuttuu nyt 150 000 työllistä.

S
uomen tilanne on niin huono, että EU:ssa sitä huonompi se on vain Espanjassa ja Kreikassa. Tilastokeskuksen elokuussa tekemän vertailun mukaan EU-maiden työttömyys oli keskimäärin 6 prosenttia, Suomessa 8,4 prosenttia.

Lisäksi sosiaaliturvaleikkaukset: ne pudottavat arviolta 100 000 ihmistä toimeentulotuen varaan. Tämä ei edistä työllistymistä, vaan syrjäytymistä.

Suomessa eivät työttömyydestä kärsi vain raksamiehet, automyyjät ja tarjoilijat, vaan uusiutuvien työvoimatoimistojen asiakkaiksi ovat ensi vuonna tulossa myös näyttelijät, taidemaalarit ja kirjailijat, koska kulttuurimäärärahoja karsitaan kovalla kädellä.

Tämän jutun kuvat otin työvoimatoimiston juhlakirjasta, jossa on kuvia mm. Mikko Nupposen entisen huonekalutehtaan pintakäsitytelyosastolta ja pihasta, jossa hevoskärryjen takana on myös Nupponen itse.

kari.naskinen@gmail.com