Lahden Pallo-Miehet 90 vuotta

Otsikko on sillä tavalla oikein, että FC Lahden kahdesta alkujuuresta toinen oli Lahden Pallo-Miehet ja toinen Viipurin Reipas. Muutaman päivän sisällä tulee kuluneeksi 90 vuotta siitä, kun LPM perustettiin Häme-kahvilassa 24.4.1934. Parin mutkan kautta LPM muuttui Kuusysiksi, ja lopulta velkataakan alle vajonneet Kuusysi ja Reipas yhdistyivät 1996 edustusjoukkueidensa osalta FC Lahdeksi.

LPM sisältää paljon lahtelaista urheiluhistoriaa, johon heti perustavassa kokouksessa merkittiin seuran jäseninä 87 nimeä. Ensimmäisen johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin herra Erik Tuuha, rahastonhoitajaksi herra I. Smeds, sihteeriksi herra T. Kuusela, jäsenkirjuriksi ja mainonnanhoitajaksi herra Eetu Seppälä sekä muiksi jäseniksi herra E.J. Leskinen ja varajäseniksi G. Berger, U. Hurme ja V. Silvonen. Heti perustamisvuoden heinäkuussa pelattiin Lahden urheilukentällä Radiomäellä ensimmäinen ottelu, joka päättyi Heinolan Iskun kanssa 0-0, yleisöä yli 500 henkeä. Otsikkokuvassa molempien joukkueiden pelaajat.

Jo 1938 LPM voitti Suomensarjan karsinnat ja nousi tähän sarjaportaaseen. LPM:n historiikkitekstistä, jonka kirjoittajan nimeä ei A-nelosnivaskassa ole, kerrotaan sotien tulleen kuitenkin toiminnan esteeksi, kuten koko maassa, ja yksi ylimääräinenkin tappiokin koettiin seuran arkiston osittain kadotessa sodan melskeisissä oloissa. Uusi nousu alkoi sitten sotien jälkeen, jolloin uutta ponnistuspohjaa lahtelainen jalkapallo sai siitä, kun Palloliiton Lahden piiri perustettiin 1946.

Rahan kanssa oli kuitenkin vaikeaa, ja taloudellinen ahdinko pakotti poistamaan jääpallon seuran ohjelmasta 1957. Sen tilalle otettiin 1961 jääkiekko, joka oli alkanut nousta suosioon Suomessa. Toimintakertomuksessa mainittiin myös, että ”päätettiin antaa junioripojillemme tällä tavalla toimintaa myös talviajaksi”.

Erik Tuuhan jälkeen toimivat puheenjohtajina Eetu Seppälä, Armas Raukola, Toivo Hokkanen, Heikki Aho, Lars Lampi, Unto Nurmi ja Harry Ottela, ennen kuin tuli uudenlainen ratkaisu. Seuran talous oli edelleen kovilla, mutta sitten Upon teollisuusneuvos Arvi Tammivuori teki aloitteen toisenlaisesta järjestelystä: vuosikokouksessa 1963 päätettiin LPM:n nimi muuttaa Upon Palloksi ja Tammivuoren johdolla ryhdyttiin välittömästi suunnittelemaan tulevaa toimintaa, asetettiin tavoitteet ja luotiin organisaatio asioiden hoitamiseksi. Upon Pallon puheenjohtajaksi valittiin tietenkin Tammivuori ja muiksi johtokunnan jäseniksi dipl.ins. Unto Nurmi, insinööri Pentti Virtanen, merkonomit Antti Muinonen ja Raimo Valtonen, kamreeri Elo Maajärvi, toimittaja Antero Laine, laborantti Aaro Vesanen ja tohtori Jorma Airaksinen. Lisää tuttuja nimiä: seuran päätoimiseksi urheilutoiminnanjohtajaksi kutsuttiin voimistelunopettaja Seppo Oikarinen ja nuorisojaoston puheenjohtajaksi osastopäällikkö Björn Wetzell.

Kovia nimiä oli myös kentällä, kun Upon Pallo nousi Suomensarjan itälohkon ylivoimaisena voittajana mestaruussarjaan: Markku Vilkki 19 maalia, Rauno Kestilä 17, Jorma Jokinen 11, Markku Kumpulampi 6, Timo Mäkinen 5, Kalervo Sutinen 3, Eero Kolehmainen 3, Raimo Saviomaa 3, Pekka Sippo 2, Risto Viljanen 2, Veijo Kanon 2, Raimo Sippo 1, Aimo Karvanen 1, Erkki Salminen 1, Harri Kurki, Raimo Selin, Rauno Uronen, Raimo Jalava, Pertti Halme, Stig Wetzell. Valmentaja oli Suomen maajoukkuetta aiemmin valmentanut saksalainen Kurt Weinreich.

Jääkiekossa Upon Pallo nousi mestaruussarjaan 1967, jossa pelattiin kaksi kautta pääasiassa ”ostomiehillä”. Parhaat pistepörssipelaajat mestaruussarjassa olivat Raimo Ranta, Esa Peltonen, Matti Harju, Juhani Aaltonen ja Pertti Nurmi. Valmentajina olivat Seppo Liitsola ja Aulis Hirvonen.

Seuraava merkkipaalu oli seuran yleiskokouksen päätös 1969, että Upon Pallo muuttuu Lahti-69 ry:ksi. Tätä olivat edeltäneet yhdistymisneuvottelut Lahden Reippaan johtokunnan kanssa, mutta niistä tuloksena oli vain, että LPM:n sisarseura Lahden Pallo -64 siirtyi Reippaan hoteisiin. Vuonna 1974 Lahti-69 muutti nimensä virallisestikin Kuusysiksi.

kari.naskinen@gmail.com