Olimme kaksi kuukautta ”evakossa” putkiremontin takia. Koska siellä oli kovin pieni televisio ja siinä huono äänikin, katsoin haluamani tv-ohjelmat iPadilta. Sieltä ne melkein kaikki näkyivät, vain kaksi elokuvaa katsoin niiltä pieniltä kanavilta, joiden ohjelmia ei mistään muualta näe. Tämä tv-lähetystekniikan muutos tulee ehkä lopulta johtamaan siihen, että Yleisradion entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin ennuste television kuolemasta toteutuu. Tämän ennustuksensa hän sanoi Ylen johtajana 2000-luvun alussa ollessaan ja rohkeasti jopa niin, että ns. lineaarinen televisio jää historiaan ennen vuotta 2020.
Jo Jungnerin aikana lineaarinen eli
suoraviivainen tv-ohjelmatoiminta alkoi muuttua, kun Ylen sisältöjä
alettiin viedä
myös
internettiin.
Ensin
tuli Yle Elävä arkisto 2006
ja
sitten Yle Areena
2007. Nykyisin
on vastaavat nettipalvelut myös MTV:llä ja tärkemmillä
maksukanavilla. Tämä on saanut aikaan sen, että tavallista
televisiota ei enää välttämättä tarvita, koska ohjelmat pystyy
katsomaan kännykällä,
tabletilla ja läppärillä.
Toisaalta onhan itse tv-vastaanotin aina oltava, koska sen kautta myös katsotaan netin kautta tulevia suoratoistolähetyksiä ja dvd-elokuvia.
Katsomiskokemukset
ovat tietenkin erilaiset. Kun tällä viikolla palasimme evakosta,
katsoin
heti
ensimmäisenä päivänä ison television ruudulta kaksi
dvd-elokuvaa, sillä vajetta oli syntynyt.
Siellä
evakossa ollessamme luin sopivasti jutun Helsingin Sanomista, jossa
sanottiin, että perinteinen tv-ala on kriisissä: ”Muutos on
tapahtunut, koska ihmiset
tietävät
realiteetit. Suomessa on hurja määrä tv-kanavia: neljän ison
lisäksi iso joukko pienempiä ja niiden päälle vielä kanavien
suoratoistopalvelut. Kaikkien kannattavuus on vähintäänkin
kyseenalainen. Lisäksi
suoratoistopalveluiden
kansainvälinen kamppailu on kuumentunut äärimmilleen – Viaplay,
Netflix,
HBO Max, Disney+, Amazon Prime.” (HS
11.2.2024)
Jungnerin
ennustus ei tästä huolimatta toteudu vielä tälläkään
vuosikymmenellä, mutta muutosta kyllä tapahtuu. Viimeisten kymmenen
vuoden aikana kasvoi striimien ja videopalveluiden katseluaika 10
prosentista 29 prosenttiin, kun tilastoitiin se katselu, jossa
kohteina olivat nimenomaan alunpitäen televisiosta tulleet ohjelmat.
Alle 40-vuotiaiden kohdalla muutos oli vielä paljon hurjempi.
Ei
ihme, että kriisi on päällä. MTV on aloittanut yt-neuvottelut ja
Orpon
-
Purran
hallitus
haluaa karsia Ylen budjettia ainakin sadalla miljoonalla eurolla, ja
isompana haaveena on Yleisradion toiminnan ideologinen
yksityistäminen.
Näin
ollaan lähellä sitä, että tavanomainen tv-toiminta alkaa Suomessa
viettää hautajaisiaan 70-vuotisen olemassaolonsa
jälkeen. Reporadion aikana tehtiin eduskuntakysely siitä, onko Ylessä liikaa kommunisteja ja onko ohjelmapolitiikka pelkkää sosialismiin ajamista, nyt ajatellaan, että lakkautetaan koko puulaaki, niin ei tarvitse turhia kysellä.
Säännölliset tv-lähetykset alkoivat Suomessa
Tes-Tv:n toimesta 1955 pääkaupunkiseudulla, taustallaan
Radioinsinööriseura ja Tekniikan edistämissäätiö. Noihin
aikoihin tätä näköradioharrastusta oli muutenkin, esimerkiksi
Uuden ooppera- ja konserttitalon kannatusyhdistys teetti 50 tuntia
tv-ohjelmaa, jota esitettiin Stockmannin eri
kerroksiin asennetuissa
tv-vastaanottomissa. Lähetykset
kuvattiin tavaratalon näyttelyhallissa, jossa tietenkin
Kansallisoopperan taiteilijat esiintyivät. Lisäksi näytettiin
elokuvia. Teknisessä puolessa oli apuna Teknillisen korkeakoulun
televisiokerho. Tämä tapahtui 1955-56.
Vastaavanlaisia
sisäisiä tv-lähetyksiä toteutettiin muuallakin. Me asuimme
50-luvulla Jyväskylässä Are Oy:n henkilökunnan talossa. Are-nimi
tuli sanoista auto, radio ja elektroniikka, joten osaamista oli
muutenkin kuin isona Ford-piirimyyjänä. Niinpä Aren
radio-osastolta vedettiin piuhat Aren baariin, jossa yhteen nurkkan
pannusta telkkarista tuli aamusta iltaan amerikkalaisia
lyhytelokuvia, mm. Mack
Sennetin kuuluisia
poliisifarsseja
nimellä Keystone
Kops.
Eli
koulusta suoraan Aren baariin, seurauksena kaksi luokallejäämistä
lyseossa. Yleisradio käynnisti tv-lähetyksensä 1958, mutta
Jyväskylän korkeudelle ne ehtivät vasta 1960.
Tämän
juttuni otsikko on joka tapauksessa liioittelua. Kysymysmerkin
voi ottaa pois ja vaihtaa otsikoksi, että Televisio ei lopu.
Englannissa
kokeiltiin 2016, kun nuorille tarkoitettu kanava BBC
Threen lakkautettiin
ja korvattiin netin suoratoistokanavalla. Kanavan katselijoista 60-70
prosenttia katosi ja ohjelmiston katseluminuutit vähenivät 89
prosenttia. Kokeilu päättyi ja palattiin lineraaliseen
tv-kanavaan.
Yle on meillä joka tapauksessa lujassa
asemassa. Vaikka nettiklikkausten kärjessä ovat Iltalehti ja
Ilta-Sanomat, niin
heti kolmantena on Yle. Lisäksi tässä on ymmärrettävä, että
ip-lehdistä klikkaillaan pääasiassa julkkis- ja muita höpöjuttuja,
kun taas Ylestä haetaan
asiajuttuja.
kari.naskinen@gmail.com
