Hallituksen ja ay-liikkeen konflikti on vain osa sitä kokonaisuutta, joka
liittyy työelämän muutokseen. Työelämän ”joustavoittaminen” on osaltaan
johtanut matalapalkka-alojen kasvuun, lyhytaikaisiin työsuhteisiin ja
työntekijöiden kannalta epävarmoihin työnvuokrausjärjestelmiin. Kun hallitus
lisäksi pyrkii keventämään irtisanomisperusteita, ei pidä ihmetellä lakkojen
ilmaantumista. Lakkosyksyä tulee tällä menolla seuraamaan vasemmistokevät, jossa
SDP:n ja Vasemmistoliiton kannatukset nousevat selvästi.
Ellun kanat -viestintäyhtiön tekemän ennusteen mukaan SDP:n paikkamäärä eduskunnassa nousee 35:stä 49:ään ja Vasemmistoliiton 12:sta 18:aan. Tosin Kokoomuksenkin paikkamäärän ennustetaan kasvavan 38:stä 47:ään, koska porvaripuolella pääministeri Juha Sipilän Keskusta romahtaisi 45:stä 32:een. Perussuomalaisille on tulossa pari lisäpaikkaa.
Ellun kanojen tutkimusjohtaja Jukka Manninen (Kok) sanoo, että Vasemmistoliiton tilanne voi olla tätäkin ennustetta parempi, sillä ”kolmessa vaalipiirissä puolue on vaanimassa viimeistä paikkaa”. Mannisen laskelma perustuu Helsingin Sanomien, Ylen ja Alma Median viimeiset gallupit.
Näyttää siis siltä, että Suomessa työelämän heikentäminen johtaa vasemmiston kannatuksen kasvuun. Kehitys on onneksi toisenlainen kuin esimerkiksi Saksassa, jossa vastaavanlainen tilanne vie äänestäjiä äärioikeistoon. Saksassa AfD:n kannatus nousee, koska yhä useammat ovat menettäneet luottamuksensa myös vasemmistoon.
Saksassa asuva vasemmistolainen tutkija Hannu Eerikäinen sanoo, että sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Gerhard Schröderin hallituskaudella 1998 - 2005 aloitetun ja Angela Merkelin jatkaman politiikan seurauksena miljoonat saksalaiset tekevät nykyisin yhä enemmän työtä, mutta joutuvat siitä huolimatta elämään palkoilla, joilla eivät tule toimeen. Monet tekevät kahta työtä, mikä ajaa heidät perhe-elämän ja ihmissuhteiden kannalta usein kestämättömiin tilanteisiin.
”Työsopimusten heikentäminen on johtanut siihen, että kukaan ei voi enää olla varma työpaikkansa jatkuvuudesta. Kaikkein ahtaimmalla ovat yksinhuoltajaäidit, joista monet toimivat matalapalkka-aloilla ilman työsuhdeturvaa. Kaikki tämä Euroopan rikkaimmassa maassa, jonka vientiyritykset tuottavat miljardivoittoja”, sanoo Eerikäinen.
Hän on lainannut Süddeutsche Zeitungin juttua (7.8.) siitä, että Maailmanpankin ja ay-liikkeen välillä on kaikkialla maailmassa jo vuosia jatkunut kiista siitä, mihin työnantajat voivat työntekijöitä velvoittaa ja mihin eivät. Näinä päivinä on tulossa Maailmanpankin vuosiraporttia, jonka aiheena on työelämän uudistaminen, johtavana periaatteena työvoimakustannusten vähentäminen. Maailmanpankin mukaan työmarkkinoiden sääntelyä on entisestään purettava, on luovuttava vähimmäispalkasta ja pienennettävä yrityksiä rasittavia sosiaalimenoja.
Maailmanpankin suunnitelmat ovat osaltaan sitä, mihin nykyisin viitataan sellaisilla kaunopuheisilla ilmaisuilla kuin ”uusi työ” ja ”työn uudelleen määritteleminen”. Tosiasiassa näillä tarkoitetaan sitä, että saadakseen ylipäätään enää työtä on työtekijöiden suostuttava luopumaan työsuhdetta koskevista vaatimuksista – siis kaikesta siitä, minkä eteen työväenliike on yli sadan vuoden ajan taistellut ja saanut aikaan.
Tästä on nyt kysymys myös Suomen lakoissa. Tulee olemaan myös kevään vaaleissa. Niissä asetelma on ilmiselvästi oikeisto vastaan vasemmisto, ja tässä vastakkainasettelussa vihreillä, sinisillä ja keltaisilla on vain statistien osa.
kari.naskinen@gmail.com
Ellun kanat -viestintäyhtiön tekemän ennusteen mukaan SDP:n paikkamäärä eduskunnassa nousee 35:stä 49:ään ja Vasemmistoliiton 12:sta 18:aan. Tosin Kokoomuksenkin paikkamäärän ennustetaan kasvavan 38:stä 47:ään, koska porvaripuolella pääministeri Juha Sipilän Keskusta romahtaisi 45:stä 32:een. Perussuomalaisille on tulossa pari lisäpaikkaa.
Ellun kanojen tutkimusjohtaja Jukka Manninen (Kok) sanoo, että Vasemmistoliiton tilanne voi olla tätäkin ennustetta parempi, sillä ”kolmessa vaalipiirissä puolue on vaanimassa viimeistä paikkaa”. Mannisen laskelma perustuu Helsingin Sanomien, Ylen ja Alma Median viimeiset gallupit.
Näyttää siis siltä, että Suomessa työelämän heikentäminen johtaa vasemmiston kannatuksen kasvuun. Kehitys on onneksi toisenlainen kuin esimerkiksi Saksassa, jossa vastaavanlainen tilanne vie äänestäjiä äärioikeistoon. Saksassa AfD:n kannatus nousee, koska yhä useammat ovat menettäneet luottamuksensa myös vasemmistoon.
Saksassa asuva vasemmistolainen tutkija Hannu Eerikäinen sanoo, että sosiaalidemokraattisen liittokanslerin Gerhard Schröderin hallituskaudella 1998 - 2005 aloitetun ja Angela Merkelin jatkaman politiikan seurauksena miljoonat saksalaiset tekevät nykyisin yhä enemmän työtä, mutta joutuvat siitä huolimatta elämään palkoilla, joilla eivät tule toimeen. Monet tekevät kahta työtä, mikä ajaa heidät perhe-elämän ja ihmissuhteiden kannalta usein kestämättömiin tilanteisiin.
”Työsopimusten heikentäminen on johtanut siihen, että kukaan ei voi enää olla varma työpaikkansa jatkuvuudesta. Kaikkein ahtaimmalla ovat yksinhuoltajaäidit, joista monet toimivat matalapalkka-aloilla ilman työsuhdeturvaa. Kaikki tämä Euroopan rikkaimmassa maassa, jonka vientiyritykset tuottavat miljardivoittoja”, sanoo Eerikäinen.
Hän on lainannut Süddeutsche Zeitungin juttua (7.8.) siitä, että Maailmanpankin ja ay-liikkeen välillä on kaikkialla maailmassa jo vuosia jatkunut kiista siitä, mihin työnantajat voivat työntekijöitä velvoittaa ja mihin eivät. Näinä päivinä on tulossa Maailmanpankin vuosiraporttia, jonka aiheena on työelämän uudistaminen, johtavana periaatteena työvoimakustannusten vähentäminen. Maailmanpankin mukaan työmarkkinoiden sääntelyä on entisestään purettava, on luovuttava vähimmäispalkasta ja pienennettävä yrityksiä rasittavia sosiaalimenoja.
Maailmanpankin suunnitelmat ovat osaltaan sitä, mihin nykyisin viitataan sellaisilla kaunopuheisilla ilmaisuilla kuin ”uusi työ” ja ”työn uudelleen määritteleminen”. Tosiasiassa näillä tarkoitetaan sitä, että saadakseen ylipäätään enää työtä on työtekijöiden suostuttava luopumaan työsuhdetta koskevista vaatimuksista – siis kaikesta siitä, minkä eteen työväenliike on yli sadan vuoden ajan taistellut ja saanut aikaan.
Tästä on nyt kysymys myös Suomen lakoissa. Tulee olemaan myös kevään vaaleissa. Niissä asetelma on ilmiselvästi oikeisto vastaan vasemmisto, ja tässä vastakkainasettelussa vihreillä, sinisillä ja keltaisilla on vain statistien osa.
kari.naskinen@gmail.com
