Vanhala sanoo Tuntemattomassa sotilaassa, että Suomen sotilas vastaa kymmentä ryssää, mihin Lahtinen vastaa, että mitäs sitten tehdään, kun tulee se yhdestoista. Druzhininin elokuvassa kerrotaan tilanteesta, jossa kiväärikomppaniasta oli jäljellä enää 28 miestä. He tiesivät, että kohta rytinä jatkuisi, eikä lupaa perääntymiseen saatu. Jälkeenpäin on selvitetty, että vastassa oli ollut 70 vihollissotilasta eli yhden venäläisen piti vastata yli kahta saksalaista.
Tämä oli kuitenkin vielä pientä, sillä saksalaisilla oli Dubosekovon lopputaistelussa käytössään myös 18 hyökkäysvaunua. Torjuntaan valmistautuvilla 28 miehellä oli kiväärien lisäksi vain yksi tykki, yksi konekivääri, kasapanoksia ja polttopulloja, joista Suomessa käytettiin nimitystä Molotovin cocktail. Tuosta torjuntataistelusta on tullut suuri sankariteko, joten elokuva on sen mukainen.
Yksi sankareista oli komppanian politrukki Vasili Klotshkov. Hän sitoi kasapanoksen vyölleen ja sanoi: ”Laaja on Venäjä, mutta meillä ei ole tilaa perääntyä, sillä takanamme on Moskova.” Sitten Klotshkov syöksyi saksalaispanssarin alle räjäyttäen sen ja itsensä.
Määräykset olivat lujat. Antautuminen ja pakeneminen oli kielletty. Puna-armeijan komentaja, marsalkka Georgi Zhukov oli uhannut ampua Panfilovin, jos puolustus ei kestäisi. Se kesti, mutta Panfilov kuoli ollessaan kertomassa tilanteesta paikalle tulleille lehtimiehille, kun käsikranaatin sirpale osui hänen päähänsä kesken tilaisuuden. Tätä yksityiskohtaa ei sankarielokuvassa kuitenkaan näytetä.
Jos elokuvaa vertaa ajankohtaiseen Tuntemattomaan sotilaaseen, on ero iso. Venäläisessä elokuvassa keskitytään nimenomaan taisteluun, eikä minkäänlaiselle vitsailulle ole sijaa. Sotilaista ei luoda henkilökuvia, vaan kysymyksessä on vain sota, johon yksilöllisyys ei ulotu. Eikä joukossa ole höhliä eikä kritiikkiä esittäviä. Erilaista on myös, että tässä elokuvassa asetutaan välillä myös vihollisen asemaan ja kuvataan kehittyvää tilannetta heidän näkökulmastaan.
Tuntemattomia sotilaita eivät tämän elokuvan sotilaat ole. Muistomerkin kuusi hahmoa kuvaavat taistelusta hengissä selvinneitä: Grigory Shemiakin (s. 1906), Dimitry Fomich (1907), Ilarion Vasiljev (1910), Ivan Shadrin (1913), Ivan Dobrababin (1913), Danil Kuzubergenov (1917).
Ivan Panfilov sai kuolemansa jälkeen Neuvostoliiton sankarin arvonimen. Hänen hautansa on Pietarissa Novodevishyn hautuumaaalla, jossa muita suuruuksia ovat mm. Nikolai Gogol, Anton Tshehov, Mihail Bulgakov, Boris Jeltsin ja Dmitri Hvorostovsky. Muistomerkki Dubosekovossa paljastettiin voitonpäivänä 9.5.1975.
kari.naskinen@gmail.com
