Maailmanloppua vastaan taistelevalla John
David Washingtonilla ei
suojamaski ole koronaviruksen takia. Elokuvassa Tenet
on asia pahempi,
maailmanloppu uhkaa. Ollaan kuin antiikin Kreikan suuressa draamassa,
jossa lopullista ratkaisua haetaan protagonistin
johdattelemana. Protagonisti
on antiikin draamoissa päähenkilö tai kertoja, ja Tenetissä
Washingtonin
roolinimi on erikoisesti
vain
The Protagonist. Kreikassa
ei tosin silloin käsitelty maailmanloppua, mutta nyt siitä pystyy
tekemään jopa ajankohtaisen ongelman.
Tenet on suuren luokan seikkailuviihde-elokuva, joka hyvin vertautuu James Bondin seikkailuihin maailman pahuutta vastaan. Christopher Nolanin elokuvassa panokset ovat kuitenkin suurimmat mahdolliset. Jos Washington ei onnistu, on edessä Harmageddon.
Rytinä alkaa Ukrainan kansallisoopperasta, johon terroristit tekevät kaasu- ja tuliasehyökkäyksen. Yhden porukan haalareiden selässä lukee POLISIJA ja toisten selässä on KORD (Ukrainan kansallinen poliisi). Keitä oikeasti lienevätkin, niin alkusoitto tähän oopperaan on tehokas. Pian selviää, että jos roistot saavat asian etenemään mielensä mukaisesti, ovat Hiroshiman ja Nagasakin pommit pikkujuttuja sen rinnalla.
Elokuvan tapahtumat ovat paikoin sekavia. Siihen sopii erinomaisesti luonnontieteilijä Clemency Poésyn yksi repliikki: ”Älä yritä ymmärtää, tunne se.” Monet teokset eri taidemuodoissa menevätkin yli ymmärryksen, mutta niitä on silti väistämätön hinku katsoa tai lukea tai kuunnella. Muutama päivä sitten tuli televisiosta Federico Fellinin 8½ (1963), jonka katsoin neljännen kerran, mutta vieläkään en kaikkea tajua, mutta katson yhä. Toinen asia sitten on, että Tenetiä en katso toista kertaa.
Tenet tarkoittaa suomeksi opin- tai uskonkappaletta. Se on sama toisinpäin tavattuna, ja tästä on kysymys elokuvassakin. Siinä on keksitty menetelmä, josta Einsteinkin olisi ihmeissään. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan avaruus on kaareutuva ja tämän takia aikakin on kaareva. Tenetissä ollaan päästy pitemmälle: ajan saa kulkemaan myös takaperin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ajankulun kokonaisvaltaista kääntämistä, vaan tarpeen mukaan tietyissä tilanteissa niin, että muu maailma ympärillä jatkaa normaalia menoaan kellon mukaan. Eivätkä vanhat ajat ole mihinkään hävinneet, sillä yhdessä pienessä kohtauksessa esiintyy myös 87-vuotias Michael Caine.
Tästä scifi-elementistä tulee erikoinen ratkaisu joihinkin tilanteisiin. Bond ei tähän kykene, mutta Bond onkin aina jalat melkein maassa. Tenetissä tämä toimii, elokuva on intensiivinen spektaakkeli, joka pysyy hyvin jännitteessään koko 2,5 tuntia. Ei ihme, että Christopher Nolan on sanonut haluavansa ohjata Batman-leffojen lisäksi Bondinkin; kun sitä tilaisuutta ei ole tullut, hän teki oman ”bondinsa”.
Tenetin pääpahis on antagonisti Kenneth Branagh, jonka hallussa on plutoniumia ja jokin sen tuhovoiman liikkeelle saava algoritmi – jotenkin näin. Branaghin vaimona on pitkäsäärinen, 187-senttinen kaunotar Elizabeth Debicki.
Tuttuja teemoja elokuvissa ovat nykyisin utopia ja dystopia, mutta Tenet lisää valikoimaan entropian. Se on jo hankalampi termi, sillä se liittyy termodynamiikkaan, joka tietosanakirjan mukaan mittaa epäjärjestyksen astetta tilassa, eikä entropia voi koskaan pienentyä. Maapallo ei kuitenkaan ole entropian vallassa, koska se koskee vain suljettuja tiloja, ja maapallo on avoin tila, johon tulee ulkoa mm. auringonsäteitä. Elokuvassa tätä teoriaa hieman oikaistaan ja tulkitaan maapallo yhdeksi suljetuksi tilaksi, jossa entropia on kasvanut jo niin suureksi, että lopullinen tuho uhkaa.
Tenetin kuvauksia on tehty paljon Tallinnassa. Alun oopperasalina toimii satamassa oleva Linnahall ja hurjat autokohtaukset on kuvattu Pärnun maantiellä ja Laaknatiellä Lasnamäessä. Koska ”jumalten tuhokin” on lähellä, on kuvauksia tehty myös Via Richard Wagnerilla Ferrarassa Italiassa.
kari.naskinen@gmail.com
Tenet on suuren luokan seikkailuviihde-elokuva, joka hyvin vertautuu James Bondin seikkailuihin maailman pahuutta vastaan. Christopher Nolanin elokuvassa panokset ovat kuitenkin suurimmat mahdolliset. Jos Washington ei onnistu, on edessä Harmageddon.
Rytinä alkaa Ukrainan kansallisoopperasta, johon terroristit tekevät kaasu- ja tuliasehyökkäyksen. Yhden porukan haalareiden selässä lukee POLISIJA ja toisten selässä on KORD (Ukrainan kansallinen poliisi). Keitä oikeasti lienevätkin, niin alkusoitto tähän oopperaan on tehokas. Pian selviää, että jos roistot saavat asian etenemään mielensä mukaisesti, ovat Hiroshiman ja Nagasakin pommit pikkujuttuja sen rinnalla.
Elokuvan tapahtumat ovat paikoin sekavia. Siihen sopii erinomaisesti luonnontieteilijä Clemency Poésyn yksi repliikki: ”Älä yritä ymmärtää, tunne se.” Monet teokset eri taidemuodoissa menevätkin yli ymmärryksen, mutta niitä on silti väistämätön hinku katsoa tai lukea tai kuunnella. Muutama päivä sitten tuli televisiosta Federico Fellinin 8½ (1963), jonka katsoin neljännen kerran, mutta vieläkään en kaikkea tajua, mutta katson yhä. Toinen asia sitten on, että Tenetiä en katso toista kertaa.
Tenet tarkoittaa suomeksi opin- tai uskonkappaletta. Se on sama toisinpäin tavattuna, ja tästä on kysymys elokuvassakin. Siinä on keksitty menetelmä, josta Einsteinkin olisi ihmeissään. Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan avaruus on kaareutuva ja tämän takia aikakin on kaareva. Tenetissä ollaan päästy pitemmälle: ajan saa kulkemaan myös takaperin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita ajankulun kokonaisvaltaista kääntämistä, vaan tarpeen mukaan tietyissä tilanteissa niin, että muu maailma ympärillä jatkaa normaalia menoaan kellon mukaan. Eivätkä vanhat ajat ole mihinkään hävinneet, sillä yhdessä pienessä kohtauksessa esiintyy myös 87-vuotias Michael Caine.
Tästä scifi-elementistä tulee erikoinen ratkaisu joihinkin tilanteisiin. Bond ei tähän kykene, mutta Bond onkin aina jalat melkein maassa. Tenetissä tämä toimii, elokuva on intensiivinen spektaakkeli, joka pysyy hyvin jännitteessään koko 2,5 tuntia. Ei ihme, että Christopher Nolan on sanonut haluavansa ohjata Batman-leffojen lisäksi Bondinkin; kun sitä tilaisuutta ei ole tullut, hän teki oman ”bondinsa”.
Tenetin pääpahis on antagonisti Kenneth Branagh, jonka hallussa on plutoniumia ja jokin sen tuhovoiman liikkeelle saava algoritmi – jotenkin näin. Branaghin vaimona on pitkäsäärinen, 187-senttinen kaunotar Elizabeth Debicki.
Tuttuja teemoja elokuvissa ovat nykyisin utopia ja dystopia, mutta Tenet lisää valikoimaan entropian. Se on jo hankalampi termi, sillä se liittyy termodynamiikkaan, joka tietosanakirjan mukaan mittaa epäjärjestyksen astetta tilassa, eikä entropia voi koskaan pienentyä. Maapallo ei kuitenkaan ole entropian vallassa, koska se koskee vain suljettuja tiloja, ja maapallo on avoin tila, johon tulee ulkoa mm. auringonsäteitä. Elokuvassa tätä teoriaa hieman oikaistaan ja tulkitaan maapallo yhdeksi suljetuksi tilaksi, jossa entropia on kasvanut jo niin suureksi, että lopullinen tuho uhkaa.
Tenetin kuvauksia on tehty paljon Tallinnassa. Alun oopperasalina toimii satamassa oleva Linnahall ja hurjat autokohtaukset on kuvattu Pärnun maantiellä ja Laaknatiellä Lasnamäessä. Koska ”jumalten tuhokin” on lähellä, on kuvauksia tehty myös Via Richard Wagnerilla Ferrarassa Italiassa.
kari.naskinen@gmail.com
