Ei löytynyt salaista mystiikkaa

Tampereen seurakunnan päättävissä elimissä käytiin kova kamppailu siitä, voiko Hugo Simbergin maalauksia hyväksyä uuteen Johanneksen kirkkoon, josta sittemmin tuli Tampereen tuomiokirkko. Lopulta kirkon tarkastusvaliokunta hyväksyi yhden äänen enemmistöllä Elämänköynnöksen, Haavoittuneen enkelin, Kuoleman puutarhan ja muutkin Simbergin teokset tähän Lars Sonckin suunnittelemaan kirkkoon, joka valmistui 1907.

Kävin vihdoin perehtymässä näihin kirkkomaalauksiin, ja kyllähän silloisen seurakuntaväen hämmennyksen ymmärtää. Kirkon ainoa enkeli on haavoittunut, luurangot kastelevat puutarhassa ja orjantappurapiikkistä ruusuköynnöstä kantavat 12 apostolia ovat nuoria alastomia poikia. Joku ehdotti, että pojille ainakin pitäisi maalata uimahousut päälle, ettei pappien moraali heikkenisi.

Uskontotieteen tohtorin Nina Kokkisen tohtorinväitöskirjassa sanotaan Hugo Simbergin kuuluneen Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen ohella niihin taiteilijoihin, jotka hakivat vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ”vaihtoehtoisesta henkisyydestä”. Se vei taiteilijat parapsykologiaan, spiritualismiin, teosofiaan, tolstoilaisuuteen ja kaikenlaiseen muuhun okkultismiin eli salatieteisiin. Nina Kokkisen tohtorinväitöksen on julkaissut tamperelainen Vastapaino nimellä Totuudenetsijät – Esoteerinen henkisyys (2019).

Nina Kokkinen sanoo, että salatieteet tarjosivat taiteilijoille ratkaisuja tieteen ja uskonnon yhdistämiseksi: "Niissä painotettiin myös henkilökohtaisia kokemuksia ja itsenäistä ajattelua. Samankaltaiset asiat ovat tärkeitä myös nykypäivän henkisyydessä, jossa tällaisesta toiminnasta on tullut arkipäivää yhä useampien ihmisten elämässä. Esoteerisuuteen ja okkultismiin liittyviä ajatuksia ja symboleita kierrätetään myös populaarikulttuurissa."

Kirkosta sai viidellä eurolla opaskirjan, joka kirjakaupoissa maksaa 25 euroa, mutta siinä ei tähän mystiikkapuoleen puututa. Eikä se tavallista kävijääkään sen kummemmin hätkähdytä. Mutta kun nyt tietää jotakin näistä vaihtoehtoisista tulkinnoista, niin ymmärtää kirkonmiesten vastahangan. Simbergin tunnetuimpien maalausten lisäksi kirkon katossa ja lasimaalauksissa kuvataan jälleensyntymistä jonkinlaisina taivasmatkoina kohti toisia planeettoja. Lisäksi toisena taiteilijana ollut Magnus Enckell teki alttaritaulun Ylösnousemus, jossa ei ole Jeesusta eikä ristiä, vaan taivaalle katsovia ihmisiä. Mukanani ollut kirkkotaiteentuntija kertoi, että ihmisjoukossa toisena oikealta on Enckell itse. Julkisivujen ja sisätilojen ornamentiikan suunnitteli arkkitehti Valter Jung.

Uusiakin teoksia kirkossa on. Graniittisen kastemaljan suunnitteli sisustusarkkitehti Irma Vuorimaa 1980-luvun alussa ja professori Päikki Prihan suunnittelemat kirkkotekstiilit valmistuivat 2007.

Johanneksen kirkko rakennettiin Kyttälän työläiskaupunginosaan Tammerkosken itäpuolelle, joka oli liitetty Messukylästä Tampereen kaupunkiin 1877. Tuomiokirkko siitä tuli, kun Tampereelle saatiin piispanistuin 1923.

Kannattaa käydä. Siitä sitten on muutaman sadan metrin matka museokeskus Vapriikkiin, jossa on mm. Suomen jääkiekkomuseo. Siellä oli viime perjantaina heti ovella vastassa jääkiekkoleijona nro 211 Kimmo Leinonen. Eikä enää keskusteltu esoteerisesta salatieteestä, vaikka Valko-Venäjän MM-kisat vähän sitäkin sisältää.

kari.naskinen@gmail.com