Silkkitieksi
kutsuttiin vanhaa kauppareittiä, jota pitkin tuotiin Kiinasta
silkkiä, norsunluuta ja
kaikkea
muutakin arvokasta tänne lännemmäs. Sen käyttö alkoi hiipua, kun
1400-luvulla löydettiin merireitit Kiinasta Eurooppaan. Nyt se on
otettu oikeastaan uudelleen käyttöön, kun Kiinasta on tullut
mahtitekijä maailmanmarkkinoilla. Kamelikaravaanien sijasta
Silkkitiellä kulkevat nyt isot tavarajunat. Junissa on myös ihmisiä
ja taudinaiheuttajia.
Helsingin yliopiston oikeusgenetiikan dosentti Jukka U. Palo kirjoitti asiasta pelottavasti yliopiston Viikon juttu -sivustolla 27.4.2020:
”Mustan surman (Yersinia pestit) ja koronan (Covid-19) alkulähteet ovat samankaltaisia ja samalla suunnalla. Mustan surman alkulähteitä on selvitelty pitkään, ja kuten koronaviruksenkin kohdalla, populaatiogenetiikalla on tässä tärkeä rooli. Yersinian ja monien muiden taudinaiheuttajien kohdalla myös muinais-dna-tekniikat ovat viime aikoina olleet käytössä. On selvää, että Musta surma tuli idästä, ja sen viimeinen etappi Krimiltä Genovaan tunnetaan hyvin. Vuonna 2010 julkaistu Yersinian perimän geografinen analyysi ehdotti syntysijaksi Kiinaa. Se on mahdollista, sillä Hubein provinssissa riehui vuonna 1334 tauti, joka tappoi 5 miljoona ihmistä, 90 % provinssin asukkaista. Siis sen provinssin, jonka pääkaupunki sijaitsee Jangtse- ja Han-jokien haarassa ja joka tunnetaan nimellä Wuhan!”
Vainko sattumaa, että ensimmäinen koronavirustapaus Italiassa rekisteröitiin Alassiossa, sadan kilometrin päässä Genovasta?
Myös influenssakannat H2N2 (”aasialainen” 1957-58) ja H3N2 (”hongkongilainen” 1968-69) sekä Sars (2003-04) lähtivät ihmiskiertueelle Aasiassa. Syitä tälle ovat varmastikin alueen ilmasto, väestöntiheys ja ruokakulttuuri.
Myös koronaviruksen reitti näyttäisi seurailevan tätä linjaa. Koronaviruksen leviämisestä alettiin Kiinan sairaustapausten jälkeen puhua Iranissa ja sitten Pohjois-Italiassa. Palo kirjoittaa, että ”tässä Silkkitietä seurailevassa Kiina – Lähi-itä – Italia -järjestyksessä voi olla kyse sattumasta ja toisiinsa liittymättömistä prosesseista, mutta kokonaisuuden yhdennäköisyys on huomattava”.
Loppuvuodesta 2019 julkaistiin tutkimustietoa Mustasta surmasta, jonka tulo idästä ja erittäin nopea leviäminen halki Euroopan näkyi, mutta aivan tarkoin ei alkukotia pystytty paikallistamaan. Covid-19:n alkulähteeksi on mainittu tori Wuhanissa, jossa tauti oli siirtynyt lepakoista tai muurahaiskävystä ihmiseen. Cambridgen yliopiston tutkimusprojektin alustavat analyysit viittaavat kuitenkin siihen, että alkupisteeksi tulkittu tautiaalto Wuhanissa olikin paikallinen epidemia ja että pöpön maailmanvalloitus alkoi jo syyskuussa 2019 lähes tuhannen kilometrin päästä Guangdongista. Lopullisia tuloksia odotellaan.
Koronaviruksen leviämisreittejä arvioitaessa näyttävät joka tapauksessa kummittelevan ikiaikaiset kauppa- ja kulkureitit maalla ja merellä. ”Vaikka rahalla saa ja suihkukoneella pääsee, nousee erityisesti esiin Silkkitie”, kirjoittaa Palo.
Silkkitie ei varsinaisesti ollut yksi täsmällinen reitti, vaan kyse oli kokoelmasta suurin piirtein samaan suuntaan kulkevia reittejä. Pääreitti kulki Tiibetin ylängön pohjoispuolitse Samarkandiin, siitä Iraniin ja lopulta Syyriassa haarautuen pohjoiseen kohti Konstantinopolia ja Roomaa sekä etelään kohti Aleksandriaa. Palo sanoo Silkkitietä pitkin kulkeutuneen tauteja, mistä on saatu todisteita mm. populaatiogeneettisistä analyyseistä, esim. pernarutto- ja leprabakteerien perimät osoittavat geenivirran Silkkitietä pitkin. Eikä kyse ole pelkästään mikrobeista:
”Ajanlaskun alun tienoilla Silkkitien taukopaikalle Luoteis-Kiinaan jätetyistä ´henkilökohtaisista hygieniatikuista´ – siis ulostenäytteistä – on löytynyt paljon sisäloisten munia. Lajikirjoa on ollut: heisimatoja (Taenia), suolinkaisia (Ascaris) ja piiskamatoja (Trichuris). Yksi munista tunnistettu laji kuitenkin kiinnitti tutkijoiden huomion, maksamato Clonorchis sinensis. Tämä etanoita ja kaloja väli-isäntänään käyttävä loinen elää soisilla alueilla, parin tuhannen kilometrin päässä hygieniatikkujen karulta löytöseudulta ja oli kaiken todennäköisyyden mukaan päätynyt pohjoiseen kauppamatkustajan mukana.”
”Kuinkahan pitkälle länteen loisia on sitten päätynytkään, ennen kuin mieleen tulee Arthur Miller”, pohtii Jukka O. Palo. Kauppamatkustaja Willy Loman kylläkin tekee itsemurhan, mutta onkohan kiinalainen maksamato ollut henkisesti aiheuttamassa paineita. Wuhanissa tai Genovassa hän ei kuitenkaan ollut käynyt.
kari.naskinen@gmail.com
Helsingin yliopiston oikeusgenetiikan dosentti Jukka U. Palo kirjoitti asiasta pelottavasti yliopiston Viikon juttu -sivustolla 27.4.2020:
”Mustan surman (Yersinia pestit) ja koronan (Covid-19) alkulähteet ovat samankaltaisia ja samalla suunnalla. Mustan surman alkulähteitä on selvitelty pitkään, ja kuten koronaviruksenkin kohdalla, populaatiogenetiikalla on tässä tärkeä rooli. Yersinian ja monien muiden taudinaiheuttajien kohdalla myös muinais-dna-tekniikat ovat viime aikoina olleet käytössä. On selvää, että Musta surma tuli idästä, ja sen viimeinen etappi Krimiltä Genovaan tunnetaan hyvin. Vuonna 2010 julkaistu Yersinian perimän geografinen analyysi ehdotti syntysijaksi Kiinaa. Se on mahdollista, sillä Hubein provinssissa riehui vuonna 1334 tauti, joka tappoi 5 miljoona ihmistä, 90 % provinssin asukkaista. Siis sen provinssin, jonka pääkaupunki sijaitsee Jangtse- ja Han-jokien haarassa ja joka tunnetaan nimellä Wuhan!”
Vainko sattumaa, että ensimmäinen koronavirustapaus Italiassa rekisteröitiin Alassiossa, sadan kilometrin päässä Genovasta?
Myös influenssakannat H2N2 (”aasialainen” 1957-58) ja H3N2 (”hongkongilainen” 1968-69) sekä Sars (2003-04) lähtivät ihmiskiertueelle Aasiassa. Syitä tälle ovat varmastikin alueen ilmasto, väestöntiheys ja ruokakulttuuri.
Myös koronaviruksen reitti näyttäisi seurailevan tätä linjaa. Koronaviruksen leviämisestä alettiin Kiinan sairaustapausten jälkeen puhua Iranissa ja sitten Pohjois-Italiassa. Palo kirjoittaa, että ”tässä Silkkitietä seurailevassa Kiina – Lähi-itä – Italia -järjestyksessä voi olla kyse sattumasta ja toisiinsa liittymättömistä prosesseista, mutta kokonaisuuden yhdennäköisyys on huomattava”.
Loppuvuodesta 2019 julkaistiin tutkimustietoa Mustasta surmasta, jonka tulo idästä ja erittäin nopea leviäminen halki Euroopan näkyi, mutta aivan tarkoin ei alkukotia pystytty paikallistamaan. Covid-19:n alkulähteeksi on mainittu tori Wuhanissa, jossa tauti oli siirtynyt lepakoista tai muurahaiskävystä ihmiseen. Cambridgen yliopiston tutkimusprojektin alustavat analyysit viittaavat kuitenkin siihen, että alkupisteeksi tulkittu tautiaalto Wuhanissa olikin paikallinen epidemia ja että pöpön maailmanvalloitus alkoi jo syyskuussa 2019 lähes tuhannen kilometrin päästä Guangdongista. Lopullisia tuloksia odotellaan.
Koronaviruksen leviämisreittejä arvioitaessa näyttävät joka tapauksessa kummittelevan ikiaikaiset kauppa- ja kulkureitit maalla ja merellä. ”Vaikka rahalla saa ja suihkukoneella pääsee, nousee erityisesti esiin Silkkitie”, kirjoittaa Palo.
Silkkitie ei varsinaisesti ollut yksi täsmällinen reitti, vaan kyse oli kokoelmasta suurin piirtein samaan suuntaan kulkevia reittejä. Pääreitti kulki Tiibetin ylängön pohjoispuolitse Samarkandiin, siitä Iraniin ja lopulta Syyriassa haarautuen pohjoiseen kohti Konstantinopolia ja Roomaa sekä etelään kohti Aleksandriaa. Palo sanoo Silkkitietä pitkin kulkeutuneen tauteja, mistä on saatu todisteita mm. populaatiogeneettisistä analyyseistä, esim. pernarutto- ja leprabakteerien perimät osoittavat geenivirran Silkkitietä pitkin. Eikä kyse ole pelkästään mikrobeista:
”Ajanlaskun alun tienoilla Silkkitien taukopaikalle Luoteis-Kiinaan jätetyistä ´henkilökohtaisista hygieniatikuista´ – siis ulostenäytteistä – on löytynyt paljon sisäloisten munia. Lajikirjoa on ollut: heisimatoja (Taenia), suolinkaisia (Ascaris) ja piiskamatoja (Trichuris). Yksi munista tunnistettu laji kuitenkin kiinnitti tutkijoiden huomion, maksamato Clonorchis sinensis. Tämä etanoita ja kaloja väli-isäntänään käyttävä loinen elää soisilla alueilla, parin tuhannen kilometrin päässä hygieniatikkujen karulta löytöseudulta ja oli kaiken todennäköisyyden mukaan päätynyt pohjoiseen kauppamatkustajan mukana.”
”Kuinkahan pitkälle länteen loisia on sitten päätynytkään, ennen kuin mieleen tulee Arthur Miller”, pohtii Jukka O. Palo. Kauppamatkustaja Willy Loman kylläkin tekee itsemurhan, mutta onkohan kiinalainen maksamato ollut henkisesti aiheuttamassa paineita. Wuhanissa tai Genovassa hän ei kuitenkaan ollut käynyt.
kari.naskinen@gmail.com
