Euroopan unionin yhteisvastuu
tarkoittaa sitä, että huonompia autetaan. Nyt apua tarvitsevat
varsinkin Italia ja Espanja. Tarvitaan satoja miljardeja elpymis- ja
muuta rahaa. Suomen vastuut näistä tulevat olemaan noin 10
miljardia euroa. Mutta ei hätää. Jos Suomi, Hollanti,
Ruotsi, Tanska
ja muut täällä pohjoisemmassa joskus joutuvat pulaan, sitten
tulevat etelän valtiot apuun…
Nämä EU:n ja EKP:n rahapelit ovat monimutkaisia ja meille tavan talliaisille melko vaikeita ymmärtää. Kansankielellä näitä kuvioita yritti kääntää professori Pami Aalto, joka on Tampereen yliopistossa erikoistunut Euroopan integraatioon ja alueelliseen yhteistyöhön. ”Pullon henki on päässyt ulos”, sanoi Aalto. (HS 21.5.2020)
Pullon henki on tuttu saduista. Se täyttää toiveita. Nyt taloutensa huonosti hoitaneet maat toivovat pullon hengeltä pelastusta. Pami Aalto ei kuitenkaan pysähtynyt pullon henkeen, vaan jatkoi, että avautua voi myös matopurkki, ja sen kaikki tietävät, että se pahempi juttu, siitä ei hyvää seuraisi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin sanoi perjantaina, että nyt pitäisi palata siihen euroalueen sopimukseen, jossa mainitaan no bailout -säännöt. Ne tarkoittavat EU:n talous- ja rahaliiton alkuperäisiä sääntöjä, joiden mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota, eli jokaisen eurorahavaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Jos näin meneteltäisiin, ”samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti”, sanoi Niinistö.
Helsingin Sanomissa oli lauantaina viiden puolueen kannat suunniteltuun 500 miljardin elvytyspakettiin, joka näyttäisi olevan pysyvä apu, ei laina.
SDP: varovaisen myönteinen.
Kepu: ei sellaisia avustuksia, jotka eivät ole lainoja.
Kokoomus: ei sellaisia avustuksia, jotka eivät ole lainoja.
Perussuomalaiset: ei.
Kristilliset: yhteisvastuulliset lainat ovat vastoin EU:n perussopimuksia.
KOHTI LIITTOVALTIOTA
Aalto sanoi, että matopurkin avaaminen voisi johtaa siihenkin, että EU-maat alkaisivat purkaa integraatiosopimuksiaan. Kalevi Sorsa -säätiön sivuilla SAK:n ekonomisti Anni Marttinen on jo purkinavaajaa ottamassa:
”Euroalue tarvitsee selviytyäkseen yhteisen budjetin, suunnan liittovaltioon tai se hajoaa. Yhteinen budjetti ja askeleet kohti liittovaltiota ovat poliittisesti vaikeita, mikä aiheuttaa euroalueen hajoamisen uhan vähintään kerran kymmenessä vuodessa.”
Anni Marttinen toivoo, että EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämärajoitukset uudistetaan koronakriisin jälkeen. Mutta riittääkö se?
”Jos nykyvelka kuitataan, jäsenmaat elvyttävät velalla, maksavat sitä vuosia pois ja kymmenen vuoden päästä iskee uusi kriisi, niin miten se hoidetaan? Kuitataanko velka uudestaan, onko meillä silloin kokonaan uusi rahajärjestelmä, jossa vain valtio ja keskuspankki kontrolloivat rahaa, onko euroa enää vai onko meillä liittovaltio”, kysyy SAK:n ekonomisti.
BKT ON VAJAVAINEN MITTARI
Anni Marttinen pohtii Kalevi Sorsa -säätiön blogissa sitäkin voitaisiinko talouden onnistumista mitata bkt:n sijasta hyvinvoinnilla ja eriarvoisuuden vähentämisellä.
Talouspolitiikan mittariston keskiössä on bruttokansantuote (bkt). Se laskee yhteen kaikki taloudessa tapahtuvat rahalliset toimet, mutta mukana ei ole sellainen hyvinvointia lisäävä toiminta, josta ei makseta. Eli työ, josta ei saa vastineeksi rahaa, on käytännössä arvotonta tässä ajattelussa, esimerkiksi vapaaehtoistyö.
”Bkt mittarina keskittyy materialismiin ja kasvun määrään laadun sijaan. Talousteorian mukaan talouskasvu siis lisää hyvinvointia. Talouskasvu on lisännyt yritysten tuottoja, nostanut palkkoja ja lisännyt työpaikkojen määrää. Tämä on lisännyt puolestaan ostovoimaa ja valtion verotuloja, ja näin olemme pystyneet ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Talouden kasvua ylläpitää lisääntynyt kulutus ja kysynnän kasvu, jolla yritykset lisäävät tuotantoaan ja investoivat. Näin talouden rattaat pyörivät”, kirjoittaa Anni Marttinen.
”Mittarina bkt palvelee erityisesti sijoittajia eli osakkeenomistajia. He arvioivat varallisuutensa arvoa talouden mittareiden perusteella. Rahoitusmarkkinoilla osakkeiden, valuutan ja valtionlainojen kysyntä muuttuu jopa yhden valtion bkt:n ilmoitetusta muutoksesta tai yrityksen tuotto-odotuksista tai tulosilmoituksista.”
Koronakriisin aikana erityisesti Ruotsi on valinnut puhtaasti bkt-linjan.
BKT 1934
Nämä EU:n ja EKP:n rahapelit ovat monimutkaisia ja meille tavan talliaisille melko vaikeita ymmärtää. Kansankielellä näitä kuvioita yritti kääntää professori Pami Aalto, joka on Tampereen yliopistossa erikoistunut Euroopan integraatioon ja alueelliseen yhteistyöhön. ”Pullon henki on päässyt ulos”, sanoi Aalto. (HS 21.5.2020)
Pullon henki on tuttu saduista. Se täyttää toiveita. Nyt taloutensa huonosti hoitaneet maat toivovat pullon hengeltä pelastusta. Pami Aalto ei kuitenkaan pysähtynyt pullon henkeen, vaan jatkoi, että avautua voi myös matopurkki, ja sen kaikki tietävät, että se pahempi juttu, siitä ei hyvää seuraisi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistökin sanoi perjantaina, että nyt pitäisi palata siihen euroalueen sopimukseen, jossa mainitaan no bailout -säännöt. Ne tarkoittavat EU:n talous- ja rahaliiton alkuperäisiä sääntöjä, joiden mukaan toiset jäsenvaltiot eivät saa auttaa julkisyhteisöjen rahoitusasemansa kanssa vaikeuksiin joutuvaa jäsenvaltiota, eli jokaisen eurorahavaltion on huolehdittava talousvastuistaan itse ilman toisten jäsenvaltioiden apua.
Jos näin meneteltäisiin, ”samalla korostuisi kunkin jäsenmaan talousryhti”, sanoi Niinistö.
Helsingin Sanomissa oli lauantaina viiden puolueen kannat suunniteltuun 500 miljardin elvytyspakettiin, joka näyttäisi olevan pysyvä apu, ei laina.
SDP: varovaisen myönteinen.
Kepu: ei sellaisia avustuksia, jotka eivät ole lainoja.
Kokoomus: ei sellaisia avustuksia, jotka eivät ole lainoja.
Perussuomalaiset: ei.
Kristilliset: yhteisvastuulliset lainat ovat vastoin EU:n perussopimuksia.
KOHTI LIITTOVALTIOTA
Aalto sanoi, että matopurkin avaaminen voisi johtaa siihenkin, että EU-maat alkaisivat purkaa integraatiosopimuksiaan. Kalevi Sorsa -säätiön sivuilla SAK:n ekonomisti Anni Marttinen on jo purkinavaajaa ottamassa:
”Euroalue tarvitsee selviytyäkseen yhteisen budjetin, suunnan liittovaltioon tai se hajoaa. Yhteinen budjetti ja askeleet kohti liittovaltiota ovat poliittisesti vaikeita, mikä aiheuttaa euroalueen hajoamisen uhan vähintään kerran kymmenessä vuodessa.”
Anni Marttinen toivoo, että EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen velka- ja alijäämärajoitukset uudistetaan koronakriisin jälkeen. Mutta riittääkö se?
”Jos nykyvelka kuitataan, jäsenmaat elvyttävät velalla, maksavat sitä vuosia pois ja kymmenen vuoden päästä iskee uusi kriisi, niin miten se hoidetaan? Kuitataanko velka uudestaan, onko meillä silloin kokonaan uusi rahajärjestelmä, jossa vain valtio ja keskuspankki kontrolloivat rahaa, onko euroa enää vai onko meillä liittovaltio”, kysyy SAK:n ekonomisti.
BKT ON VAJAVAINEN MITTARI
Anni Marttinen pohtii Kalevi Sorsa -säätiön blogissa sitäkin voitaisiinko talouden onnistumista mitata bkt:n sijasta hyvinvoinnilla ja eriarvoisuuden vähentämisellä.
Talouspolitiikan mittariston keskiössä on bruttokansantuote (bkt). Se laskee yhteen kaikki taloudessa tapahtuvat rahalliset toimet, mutta mukana ei ole sellainen hyvinvointia lisäävä toiminta, josta ei makseta. Eli työ, josta ei saa vastineeksi rahaa, on käytännössä arvotonta tässä ajattelussa, esimerkiksi vapaaehtoistyö.
”Bkt mittarina keskittyy materialismiin ja kasvun määrään laadun sijaan. Talousteorian mukaan talouskasvu siis lisää hyvinvointia. Talouskasvu on lisännyt yritysten tuottoja, nostanut palkkoja ja lisännyt työpaikkojen määrää. Tämä on lisännyt puolestaan ostovoimaa ja valtion verotuloja, ja näin olemme pystyneet ylläpitämään hyvinvointivaltiota. Talouden kasvua ylläpitää lisääntynyt kulutus ja kysynnän kasvu, jolla yritykset lisäävät tuotantoaan ja investoivat. Näin talouden rattaat pyörivät”, kirjoittaa Anni Marttinen.
”Mittarina bkt palvelee erityisesti sijoittajia eli osakkeenomistajia. He arvioivat varallisuutensa arvoa talouden mittareiden perusteella. Rahoitusmarkkinoilla osakkeiden, valuutan ja valtionlainojen kysyntä muuttuu jopa yhden valtion bkt:n ilmoitetusta muutoksesta tai yrityksen tuotto-odotuksista tai tulosilmoituksista.”
Koronakriisin aikana erityisesti Ruotsi on valinnut puhtaasti bkt-linjan.
BKT 1934
Bruttokansantuotteen kehitti Simon Kuznets 1934 mittaamaan talouden toimintaa. Mittaria käytettiin silloin ensimmäisen kerran USA:n kongressin raportissa, jossa Kuznets itse mainitsi, että tätä mittaria ei pitäisi käyttää hyvinvoinnin mittarina sen selvien puutteiden takia. Kuitenkin siitä tuli politiikan päämäärä. Yhdellä luvulla pystyttiin helposti viestimään taloudesta ja vertailemaan valtioiden menestystä.
Anni Marttinen kirjoittaa, että loogisesti ajatellen talouskasvun pitäisi olla vain välietappi, joka kasvattaa hyvinvointia sekä ottaa huomioon jokaisen kansalaisen elämän perusedellytykset kodin, ruuan, puhtaan veden, terveyden, toimeentulon ja koulutuksen.
kari.naskinen@gmail.com
