tiistai 24. maaliskuuta 2020

Pormestarien tehtävät kiinnostavat hyvän palkan takia

Ensimmäinen maininta pormestarista Suomessa on vuodelta 1324. Tämä oli Turussa, ja ensi vuonna Turkuun valitaan taas pormestari. Näin myös Lahdessa, minkä jälkeen Suomessa toimitaan kunnallishallinnossa pormestarimallin mukaisesti kahdeksassa kunnassa.

Turun yliopistossa Suomen historian apulaisprofessorina toiminut Ilkka Mäntylä käsitteli pormestarijärjestelmää kahdessa tutkimuksessaan, joista ensimmäisestä syntyi väitöskirja 1977. Toisessa tutkimuksessaan hän kävi läpi pormestariasiaa kaikissa niissä 12:ssa Suomen kaupungissa, joissa pormestari oli valittu 1720 - 1808.

Pormestari johti tuolloin kaupungin tärkeimmän elimen raadin toimintaa, oli myös tuomarina raastuvanoikeudessa ja puheenjohtajana maistraatissa. Historiallinen nimi oli käytössä niinkin pitkään, että maistraatin pomo oli melkein omalle ajallemme asti virkanimeltään kunnallispormestari – minutkin vihki avioliittoon 1973 pormestari Hans-Olof Walamies Lahden kaupungintalossa, jossa raastuvanoikeus ja maistraatti silloin toimivat. Mannerheiminkadun ja Rautatienkadun kulman uuteen oikeustaloon ne siirtyivät 1982.

Walamiehen jälkeen toimi pormestarin nimellä vielä
Esko Puusola, mutta hänen jälkeensä Ilkka Tuomolan virkanimike oli jo laamanni. Laamanni on myös arvonimi, jonka Walamieskin sai. Muita arvonimilaamanneja ovat mm. HPK:n entinen puheenjohtaja Harri Lintumäki (Pulukukkula), entinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske sekä uusimpina varatuomarit Riitta Leppiniemi ja Jussi Perho.

Lahden ensimmäiseksi pormestariksi valittiin 30-vuotias varatuomari
Otto Lyytikäinen 1908. Oli kova tappi noihin aikoihin, ja kuten asiaan aina ennen kuului, isot herrat olivat myös Lahden Hiihtoseuran johdossa, niin Lyytikäinenkin.

Ilkka Mäntylä kirjoitti, että pormestarien palkat ja arvostus olivat korkealla. Valta on aina ihmisiä kiinnostanut, mutta Mäntylän mukaan varsinkin hyvät palkat tekivät näistä tehtävistä erityisen tavoiteltuja.

Nykyisin eivät kunnallisen alan palkat pärjää alkuunkaan yksityisen yrityselämän huippupalkoille. Esimerkiksi Helsingin pormestarin
Jan Vapaavuoren kuukausipalkka on 16 000 euroa. Isojen suomalaistenkin yritysten johtajat tienaavat kymmenen kertaa enemmän ja optiot ja muut krumeluurit päälle. Kunnallispoliitikkoja joka tapauksessa kiinnostavat pormestarihommat, koska heidän urakehitykselleen ei tätä parempaa tietä isoihin ansioihin yleensä ole.

Tampereen pormestari Lauri Lyly saa kuukaudessa 15 000 euroa ja 2500 asukkaan Puolangan pormestari Harri Peltola 6500 euroa. Lahden pormestarin kuukausipalkaksi tulee 9500 euroa ja kahden apulaispormestarin 6000 euroa.

Pormestarin valinnassa oli 300 vuotta sitten neljä vaihetta: 1) porvaristo äänesti viran hakijoista, 2) maistraatti suoritti ehdollepanon, 3) maaherra välitti ehdollepanolistan omine lausuntoineen hallitukselle, 4) kuningas nimitti. Nyt ollaan kansanvallassa ja ensi vuonna Turussa ja Lahdessa pormestarit valitaan tavalla tai toisella kunnallisvaalien yhteydessä. Sitä ennen käydään kuitenkin vielä kovaa polemiikkia siitä, onko pormestaria ollenkaan tarvis valita.

kari.naskinen@gmail.com