Huijari Felix Krull on Thomas Mannin viimeisen
romaanin (1954) nimihenkilö. Mutta mikä mies oli suomalainen Felix Kersten (1898 - 1960), joka toimi
Gestapon ja SS:n päällikön Heinrich
Himmlerin hierojana ja henkilääkärinä? Televisiosta on nähty
dokumenttielokuva Kerstenistä ja nyt elokuvan ohjannut Arto Koskinen on tehnyt Kerstenistä 12-osaisen radiodokumentin (3
tuntia 20 minuuttia) Yle Areenaan. Sen perusteella vaikuttaa, että huijari oli
myös Kersten. Vai oliko hän vakooja tai kaksoisvakooja?
Elokuva valmistui 1998, mutta sen jälkeen Koskinen on tutkinut Kerstenin
tapausta lisää. Radiodokumentin toisena käsikirjoittajana on ollut
yhdysvaltalainen John Bernstein.
Edelleen Kersten jää kuitenkin suureksi mysteeriksi. Häntä on pidetty
samanlaisena juutalaisten pelastajana kuin Oscar
Schindleriä ja Raoul Wallenbergiä,
mutta pitäviä todisteista näistä uroteoista ei Koskinen ole löytänyt.
Todennäköisesti Kersten kuitenkin keväällä 1945 oli osaltaan vaikuttamassa
siihen, että juutalaisten tuhoaminen loppui jo hieman ennen sodan loppumista.
Kerstenin muistokirjoituksessa Helsingin Sanomissa 21.4.1960 sanottiin, että
Kersten sai Himmlerin ja Gestapon perumaan 60 000 juutalaisen
kuolemantuomiot (lähde: Hollannin sotahistoriallinen tutkimuslaitos). Lisäksi
Kersten vaikutti siihen, että juutalaisia siirrettiin keväällä 1945 Ruotsiin ja
Sveitsiin.
On kuitenkin toisenlaistakin tietoa. Koskinen on saanut selville, että Ruotsin
Punaisen Ristin johtaja, kreivi Folke
Berdandotte kirjoitti keväällä 1945 Himmlerille kirjeen, jossa vastusti
juutalaisten siirtoa Ruotsiin. Mutta eihän näin voi olla? Ei niin, sillä siltä
näyttää, että kirje olikin ehkä väärennös ja Kerstenin kirjoituskoneella
kirjoitettu.
Tuohon aikaan Kersten oli siirtynyt Berliinistä asumaan Tukholmaan, vaikka kävi
edelleen hoitamassa Himmleriä. Tammikuussa 1945 Kersten oli anonut Ruotsin
kansalaisuutta ja sai sen pikaisesti jo seuraavana vuonna. Miksi SS:n
palveluksessa ollut Kersten sai kansalaisuuden? Kiristikö hän Ruotsia sillä,
että kirje Himmlerille oli sittenkin aito ja että hän pystyisi todistamaan sen?
Ruotsin kansallisarkistoon Koskista ei päästetty tutkimaan asioita.
Felix Kerstenin suomalaisuuskin on hämärä juttu. Hän syntyi Tartossa, josta
muutti Saksaan 1914, sai Saksan kansalaisuuden ja eteni armeijan vääpeliksi.
Sieltä Kerstenin seikkailut jatkuivat Viron kautta Suomeen 1918 ja armeijan
palvelukseen, mutta 1922 vänrikki Kersten erotettiin asiakirjaväärennösten ja
muidenkin epäselvyyksien takia. Suomen kansalaisuuden hän oli tietenkin saanut,
mutta taas oli lähdettävä häntä koipien välissä, ja takaisin Berliiniin, jossa
sujahti elokuva-alalle.
Kersten oli kouliintunut myös jonkinlaiseksi kansanparantajaksi, ja kun Kersten
sai tällä sektorilla mainetta, hän sai 1928 kutsun Hollantiin peräti
kuningasperheen jäsenten ja muiden ruhtinaiden vaivoja hoitamaan. Sitten tuli
täysosuma: Himmler tarvitsi näitä samoja palveluksia, kun piti saada apua
vatsahermovikojen takia. SS:n jäseneksi hänet otettiin 1941,
LIIAN USKOMATONTA
OLLAKSEEN TOTTA
Kersten on kirjoittanut muistelmansa, jotka on julkaistu monella kielellä. Eri
versiot poikkeavat tietyiltä osiltaan toisistaan, mutta huimia ovat jutut.
Radiodokumentin ensimmäinen osa onkin nimeltään ”Tarina – liian uskomaton
ollakseen totta”. Arto Koskinen on haastatellut Kerstenistä jotakin tietäviä
historioitsijoita Saksassa, Suomessa, Ruotsissa, Hollannissa ja Israelissa.
Myös Kerstenin poika ja vaimo ovat kertoneet tietojaan.
Eivätkä yllätykset näiden tiedonhankintojen perusteella loppuneet. Erikoisin
tieto ja olettamus on, että Felix Kersten ei ollutkaan Felix Kersten, vaan että
saksalainen lääkintävääpeli Felix
Huberti oli varastanut kuolleen miehen identiteetin Virossa. Huberti oli
paennut Viroon 1919 syyllistyttyään Saksassa murhaan. Tämä selvittäisi sitäkin,
miten Kersten oli ”lääkintäoppinut”.
Mutta hyvin toimi, sillä Suomessa Kersten sai lääkintöneuvoksen arvon, aseveli
Saksan aloitteesta. Vuonna 1942 Kersten kuului myös siihen Himmlerin
seurueeseen, joka vieraili Suomessa.
GUT HARZWALDE
Berliinissä Kersten asui keskellä
kaupunkia hienossa lukaalissa, joka oli takavarikoitu varakkaalta
juutalaisperheeltä. Erikoisinta kuitenkin oli, että hänellä oli lisäksi Gut
Harzwalden kartano 60 kilometrin päässä Berliinistä. Sen oli aikaisemmin
omistanut hampurilainen lakimies Walter
Siemers, joka tuli kuuluisaksi siitä, että hän toimi natsirikollisten
puolustusasianajajana Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
Oliko kartano Kerstenin vai SS:n omistuksessa? Himmlerkin siellä vieraili,
samoin Kerstenin huippututtavuuksiin kuulunut SS:n vastavakoilun päällikkö Walter Schellenberg.
Ruotsin Punaisen Ristin valkoisten autojen operaatiokin liittyy Gut Harzwalden
historiaan. Sen autoja nimittäin kävi kartanolla 25.4.1945 hakemassa turvaan
kartanonväkeä lähestyvien puna-armeijan joukkojen alta. Mukaan ei kuitenkaan
otettu kartanossa työskennelleitä keskitysleirivankeja, joiden joukossa oli mm.
Jehovan todistajia.
Gut Harzwalde ei ollut mikä tahansa kartano tai maatila. Sen lähettyville oli
nimittäin rakennettu kymmeniä bunkkereita, joilla oli oma energiantuotantokin.
Ennen neuvostojoukkojen tuloa SS räjäytti bunkkereista 25.
Outo tyyppi tämä Kersten joka tapauksessa oli. Eikä ihme, että Kerstenin
viimeiset sanat vaimolleen olivat: ”Tulee menemään vuosia, ennen kuin totuus
minusta tulee julki.”
kari.naskinen@gmail.com