Pahimpia ilmanpilaajia ovat autoilijat, varsinkin ne, jotka ajavat vanhoilla, savuavilla kärryillä. Yksityisten henkilöautojen keski-ikä Suomessa on yli 12 vuotta, pahimmillaan Kainuussa 17 vuotta. Nämä bensa- ja dieselautot pitää vaihtaa sähköautoihin, niin maailma pelastuu.
Vaihdoin auton viime vuonna. Vanha autoni oli kymmenen vuotta vanha, kahden litran moottori, ajettu 155 000 kilometriä. Kun ostin tilalle vastaavanlaisen uudemman käytetyn auton, sain vaihdossa hyvitystä vanhasta autosta 2500 euroa. Itse myymällä olisin saanut ehkä 4000 euroa, mutta se on liian vaivalloinen homma.
Tällaisia ne meidän automme ovat. Mutta seuraavaksi olisi vaihdettava sähköautoon. Jos ei oteta huomioon aivan pienimpiä kirpunkokoisia autoja, maksavat edullisimmat sähköautot 35 000 euroa. Ero vastaavan kokoluokan polttomoottoriautoihin on iso.
Aikaa myöten tulee tietenkin tarjolle myös käytettyjä sähköautoja, mutta kokemukset niistä ovat toistaiseksi niin vähäisiä, että käytettyä sähköautoa ei varmaan osta Antti eikä Erkkikään.
Välimuoto on hybridiauto, jossa on sekä tavallinen että sähkömoottori. Ne eivät kuitenkaan tuhoutumassa olevaa ilmastoa pelasta, koska niiden toimintamatka sähkön avulla on liian pieni, joten pääosin ne liikkuvat bensaa tai dieselöljyä polttamalla.
Henkilöautoliikenteen osuus kasvihuonepäästöistä Suomessa on 9 prosenttia ja raskaan tieliikenteen osuus 7 prosenttia. Koska tavara- ja bussiliikennettä ei kuitenkaan aiota vähentää, on henkilöautoilijat pantava ruotuun. Yli kymmenen vuotta vanhat Escortit ja Corollat on saatava vaihtoon. Jos ei suostu, kärsii nahoissaan toisella tavalla, sillä päästöverotus tulee nousemaan.
Koko tämä yhtälö on mahdoton. Halpoja autoja tarvitaan, koska kalliimpiin ei ole varaa, ja liikuttava kuitenkin on, eikä kaikkia asioita voi hoitaa julkisen liikenteen avulla. Isolle osalle kotitalouksista oma auto on jokseenkin pakollinen vehje.
Yksityisautojen keskimääräinen ajomatka oli viime vuonna 14 200 kilometriä.
Kun vanhasta autosta saa vaihdossa muutaman tonnin, niin ottamalla säästöstä tai lainana 5000 euroa lisää, saa tilalle muutamaa vuotta tuoreemman auton. Näin se vain menee, koska ei oikein ole näkyvissä sellaista, että vähillä varoilla saisi hankituksi sähköauton.
Kun vaihtoautokaupan hintapeli on mikä on, se ei juurikaan alenna liikenteessä olevien autojen keski-ikää. Eivätkä päästöt siis merkittävästi vähene, koska autokanta pysyy iäkkäänä. Paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi autoveron merkittävä alentaminen, jos todella haluttaisiin päästöjä vähentää. Jos autovero poistettaisiin asteittain vaikka viidessä vuodessa, tämä lisäisi autokannan kiertoa merkittävästi. Nyt verojen osuus uuden auton hinnasta on hiilidioksidipäästöistä (g/km) riippuen 27-49 prosenttia.
Tietenkin sähköautoilla on iso tulevaisuutensa ajan kanssa. Vielä nyt on kuitenkin parannettava bensa- ja dieselmoottoreiden hyötysuhdetta. Siinä on nykytietämyksen mukaan vielä paljon tehtävissä. Polttoaineen ja palamisen kemian optimointiin pitää edelleen satsata, ja näissä asioissa on varmaan Neste Oy:llä ja Aalto-yliopistollakin osaamista.
Sähköautojen tuotantosarjojen kasvaessa autojen hinnat halpenevat ja tekniikan kehittyessä sähköautolla saatetaan päästä yhdellä latauksella Helsingistä jopa Kuopioon asti, mutta toistaiseksi tämä sähköautoahdistuksen kanssa politiikan tekeminen on ihmisten kusettamista.
kari.naskinen@gmail.com
