Kirjan esipuheessa Helin käy läpi omia vaiheitaan Itä-Hämeessä, joka Esa-konsernin muiden lehtien tavoin siirtyi viime vuonna Keskisuomalaisen omistukseen. Kassaran alasajo Itä-Hämeessä oli alkanut jo 2007, kun päätoimittaja Ari Helminen oli siirtynyt Etelä-Suomen Sanomiin: Helmistä tuuraamaan nimitetyllä sijaisjohtajalla valta kihahti päähän ja ensitöikseen hän leikkasi Kassaran kirjoituspalkkioita. Viimeinen Kassara sillä erää ilmestyi 17.5.2007. Uudeksi päätoimittajaksi valittu Jari Niemi joutui kuitenkin ilmeisesti lukijoiden toivomuksesta maanittelemaan Helinin jatkamaan Kassara-palstan kirjoittamista ja niin jutut jatkuivat viiden kuukauden tauon jälkeen.
Itä-Häme on muutenkin tuttu lehti Helinille. Vuonna 1970 hän oli siellä kesätoimittajana. Päätoimittajana oli silloin Erkki Puputti. Seuraavana kesänä Helin oli harjoittelijana Etelä-Suomen Sanomien urheiluosastolla, jonka päällikkö oli Paavo Häkkinen sekä muut toimittajat Matti Närvänen, Pasi Jalava ja Mikko Laitinen; päätoimittajana oli Olli Järvinen. Päätyönsä Helin löysi lopulta kuitenkin kunnallistaloudesta. Vuonna 1981 Helin aloitti työt Lahden kaupungin rahatoimistossa. Vuonna 1993 Helin siirtyi erikoistutkijaksi Helsingin kaupungin tietokeskukseen, jossa sai seurata läheltä valtionosuus- ja verouudistuksia sekä muita kuntatalouteen liittyviä asioita. Helinistä tulikin kuntatalouden ykkösasiantuntija koko maassa, ja hänen kirjoituksiaan julkaistiin jatkuvasti mm. Kuntalehdessä.
Kassaralle avasi Puputti palstat 1981. Jutut sijoitettiin arvokkaalle paikalle pääkirjoitusten alle lauantaisin. Nimimerkki pysyi pitkään paljastumatta, ja varsinkin Puputtia epäiltiin juttujen kirjoittajaksi.
”Välillä otin kantaa melko tiukastikin. Vastineita alkoi tulla niin Heinolasta kuin Sysmästäkin, jossa elinkeinojen kehittämisessä oli mopo karannut käsistä”, muistelee Helin.
Joulukuussa 2016 päätoimittaja Niemeltä puolestaan karkasi mopo. Hän ilmoitti, että Kassaran tilalle pitää saada kiinnostavampia juttuja. Piti tulla keveämpää, sanaristikoita ja sudokuja.
Lehden markkinointi- ja levikkiosastolla kuitenkin tiedettiin, että Kassara oli koko ajan ollut tärkeä palsta. Jos lehti olisi marketti, olisi Kassara ollut Itä-Hämeen ”sisäänvetotuote”. Tästä kertovat myös lehden omat mainokset: ”Mitähän Kassaralla taas mielessä? Lue pakina lauantain Itä-Hämeestä.”
Heikki Helin on tuttu kirjoittaja myös Etelä-Suomen Sanomista, edelleen. Vierailija-palstan kirjoituksistaan hän sanoo, että muutaman kerran on joutunut ”takkiakin kääntämään”:
”Lahden talousarviopäällikkönä ollessani kirjoitin useita tekstejä, joissa olin maakunnan kokoisen kunnan kannalla. Sama ajatus toistui Kassaran testeissä 2000-luvulla. Mitä enemmän kuitenkin tutkin pienten kylien ja kunnan vaiheita, sitä vakuuttuneemmaksi tulin siitä, että on parempiakin malleja kuin maakunnan kokoinen kunta.”
”Pitkään olin sitä mieltä, että kuntien kannattaa rakentaa itse. Viime vuosina olen peräytynyt tuosta kannasta ja tarjoan usein elinkaarimallia.”
”Kaikkea on kehitetty ja tehostettu, mutta se ei ole merkinnyt kuntalaisten palvelujen parantumista vaan heikentymistä. Palvelut ovat paenneet maakunnan reunoilta kohti maakunnan keskusta.”
Kun eilen tapasimme Lahden torikahvilassa, Helin suhtautui täällä tulossa olevaan pormestarimalliin hyvin kriittisesti. Poliitikkojen vakuuttelusta poiketen hän sanoi, että pormestarimalli siirtää valtaa entistä enemmän virkamiehille. Sitten siirryimme keskustelemaan Lahden Ahkeran yleisurheilutilanteesta, mutta ehkä Helin vielä kirjoittaa pormestariasiasta ESS:ssa.
Kymmenen vuotta sitten Kassara kirjoitti, että ”valta valuu virkamiehille. Tärkeät päätökset tehdään virkamiesten kesken ryhmissä, joissa edistetään kehitystä ja kehitetään edistystä. Kumpaa vain, mutta suljetussa kehässä, joka ei läpäise poikkipuolista sanaa. Kuntahallinto ei etäänny vain kuntalaisista, vaan myös luottamusmiehistä, kuilu päättäjän ja virkamiehen välillä laajenee entisestään.” (Itä-Häme 12.4.2008)
kari.naskinen@gmail.com
