Britannian lähtö unionista antaa Saksa-Ranskalle entistä enemmän voimaa. Markkinaehtoisuutta painottava Britannia on ollut etenkin talousasioissa sekä kauppa- ja energiapolitiikassa Suomelle tärkeä liittolainen, kun taas tehopari Saksa-Ranska hakee yhteistyökumppaneita mieluiten eteläisestä Euroopasta.
EU:n uudistaminen lähtee voimalla eteenpäin Saksan liittopäivävaalien tuloksen selvittyä syyskuun lopulla. Kun tulos joka tapauksessa on, että Angela Merkel jatkaa tehtävässään, on luvassa Saksan ja Ranskan ehdotus EU:n uudistamiseksi. Huhtasen mukaan odotettavissa on isoja, radikaaleja esityksiä.
”Kun nämä esitykset julkistetaan, on Suomen hallituksenkin kannan oltava selvillä. Mikäli Suomi ei ole valmis, voimme jäädä meille tärkeän EU:n kehityksen junasta”, sanoo Huhtanen.
Energia-uutisten samassa numerossa arvioidaan myös, että Suomi ja Ruotsi tulevat olemaan häviäjiä EU:n energiapolitiikassa. Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mikael Ohlström pelkää, että Suomen taakka päästökaupassa kasvaa. Jos Britannia jättäytyy tämän taakanjaon ulkopuolelle, jokainen EU:n jäsenmaa joutuu ottamaan harteilleen lisää taakkaa.
Suomen taakka on jo nyt suhteellisesti laskien EU-maiden toiseksi painavin. Suomella on teoriassa mahdollisuus yltää vuoteen 2030 mennessä vaadittuun 39 prosentin päästöleikkaustavoitteeseen, mutta kustannukset kasvavat. Energia-ja ilmastopolitiikan tuloksena EU:n sisäiseen kilpailukykyyn syntyykin selviä eroja, ja Suomi kuuluu tässä kilpailussa häviäjiin. Saksa-Ranska pitää tietenkin tehokkaasti puoliaan tässäkin asiassa.
”EU-maat yrittävät turhan tarmokkaasti näyttää, että päätöksenteko ei Brexitin takia takkua. Hätäilyn tuloksena syntyy kuitenkin huonoja päätöksiä, joiden vaikutuksia ei ole loppuun asti mietitty”, sanoo Ohlström.
kari.naskinen@gmail.com
