Mechelinin haudalle laskettiin 600 seppeltä. Omana aikanaan Mechelin oli siis todellinen suurmies. Niin suuri, että 1903 kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikov karkotti Perustuslaillisten puolueeseen liittyneen Mechelinin ja muitakin separatisteiksi katsomiaan suomalaisia Siperiaan. Maanpako kesti kuitenkin vain vuoden ja kun Mechelin palasi, oli häntä rautatieasemalla vastassa 10 000 ihmistä. Mecheliniä kunnioitettiin Suomen oikeuksien puolustajana.
Perjantaina 8.9. sai Keski-Uudenmaan teatterissa kantaesityksensä Heikki Lundin kirjoittama ja ohjaama näytelmä Mechelin. Lund on tämän keravalaisen teatterin johtaja, joka aiemmin on tehnyt näytelmiä varsinkin Suomen kulttuurielämän merkkihenkilöistä. Mechelinistä Lund innostui kirjoittamaan siksi, ettei Mecheliniä noteerattu ollenkaan Yleisradion järjestämässä Suuret suomalaiset -äänestysohjelmassa 2004. Ei päässyt edes sadan parhaan joukkoon, vaikka perusteet olisivat vähintään 20:n joukkoon.
Näytelmän juonellisena ideana on, että toimittaja lähtee tekemään juttua tuosta unohdetusta merkkimiehestä Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotena. Sitten käy niin sopivasti, että toimittaja saa ensikäden tietoa näyttämölle ilmestyviltä Mechelinin aikalaisilta, Mechelinin sukulaiselta Tekla Hultinilta, J.K. Paasikiveltä, Mannerheimilta ja Leniniltä. Hauska idea, joka toimii. Kun väliin on sijoitettu pieniä huumorinpätkiä, niin kokonaisuus on kuin viihteellinen historianluento.
Tiiviiseen tahtiin, alle tunnissa käydään läpi Mechelinin elämä. Helsingissä on Mechelininkatu (1917), mutta nyt minäkin tiedän oikein hyvin, että perusteet kadun nimeämiselle olivat hyvät. Ylen katsojaäänestyksessä sadan listalle nousseista ei ole aiheellista nimetä katuja esimerkiksi Raimo Helmiselle, Arvi Lindille, Elisabeth Rehnille, Esa Saariselle, Antti Tuiskulle eikä Alli Vaittinen-Kuikalle.
Mechelinin yhteiskunnallinen toiminta oli niin laajaa, että ihmetyttää. Valtiopäiville hänet valittiin Helsingin kaupungin edustajaksi porvarissäätyyn 1872 ja 1875 sekä Helsingin valtuustoon vuosiksi 1875-78 ja 1891-99, toimi suurimman osan aikaa sen puheenjohtajana.
Karkotuksesta palattuaan Mechelin toimi edelleen aktiivisesti politiikassa ja hänet valittiin ensimmäiseen eduskuntaan Ruotsalaisen kansanpuolueen listoilta, kun Perustuslaillisten puolue oli hajonnut. Mechelin valittiin myös senaattiin, jossa hän toimi 1905-08 mm. nykyistä pääministeriä vastaavissa tehtävissä. Tuossa vaiheessa häntä kutsuttiin Suomen ”kruunaamattomaksi kuninkaaksi".
Tämä Mechelinin senaatti oli Suomen ensimmäinen poliittinen hallitus, ja se antoi ensimmäisenä maailmassa kaikille 24 vuotta täyttäneille kansalaisille ääni- ja vaalioikeuden.
NOKIA AB:n PERUSTAJA
Leo Mechelin toimi myös kameraali- ja politialainopin, valtio-oikeuden, talousoikeuden ja kansantaloustieteen professorina Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa 1874-82.
Teollisuusmieskin Mechelin oli. Hän kuului Nokia Aktiebolagin perustajiin 1865, oli sen hallituksessa viisitoista vuotta, puheenjohtajanakin 1898 - 1903. Nokian alkuvuosina sen osakkaana ja hallituksen jäsenenä oli myös C.G.E. Mannerheim. Nokia Ab:n osti myöhemmin Suomen Gummitehdas Oy.
SYP:n hallintoelimissä Mechelin myös oli. Vuonna 1876 Helsingissä pidettiin Suomen ensimmäinen yleinen teollisuusnäyttely, johon myös keisari, keisarinna ja perintöruhtinas puolisoineen tutustuivat kaupungin vieraina. Leo Mechelin hoiti isännyyden niin hienosti, että keisari Aleksanteri II korotti hänet ja hänen jälkeläisensä aatelissäätyyn.
Lehtimiehenä Mechelin oli perustamassa liberaalien äänenkannattajaa Helsingfors Dagbladetia ja myöhempiä liberaalisia ajatuksia kannattavia lehtiä kuten Finsk Tidningiä. Mechelin kirjoitti lehtiin aktiivisesti ja lähetti ulkomaanreissuiltaan tiedonantoja julkaistaviksi.
Tätä kaikkea Keski-Uudenmaan Teatteri käy läpi. Toimittajaa esittää Seppo Halttunen, mutta päärooli on kuitenkin Anna-Leea Sipilän esittämällä Tekla Hultinilla, joka oli Suomen ensimmäinen naispuolinen filosofian tohtori ja aikansa tunnetuimpia naisasialiikkeen edustajia. Hän auttoi Mecheliniä kääntämällä tämän kirjoituksia suomeksi. Muissa rooleissa vuorottelee Jari Hämäläinen.
Näytelmää esitetään Keuda-talossa (älytön nimilyhenne Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymästä). Seuraavat ensi-illat ovat Mika Waltarin Gabriel, tule takaisin! ja Heikki Lundin musiikkinäytelmä Suomenhevosen tarina.
kari.naskinen@gmail.com
