Kun tasavallan presidentti Tarja Halonen otti kielteisesti kantaa hallituksen päätökseen nostaa eläkeikää, se oli joidenkin mielestä väärin. Presidentti kyllä saa puhua kehitysavusta ja muista isoista asioista, mutta ei suomalaisia itseään koskevista asioista. Varsinkin Kokoomus tukkisi presidentin suun. Se veisi presidentiltä kaikki valtaoikeudet, ja nyt tuntuu, että presidentti ei saisi puhuakaan. Sanotaan, että riittäisi, kun presidentti olisi pelkästään ns. arvojohtaja, joka käyttäisi puheen-vuoroja, mutta näköjään tämäkin vasta sen jälkeen, kun presidenttinä on Kokoomuksen oma mies.Kansanvallan kannalta olisi nurinkurista, jos presidentin asemaa alennettaisiin. Onhan tasavallan presidentti se "elin", jonka valitsemisesta suomalaiset ovat eri vaalien äänestysprosenttien perusteella kaikkein kiinnostuneimpia.
Jos siirryttäisiin puhtaasti pääministerivetoiseen järjestelmään, pitäisi vaalijärjestelmääkin vaihtaa. Koko maasta olisi tehtävä yksi vaalipiiri, jossa kaikki voisivat äänestää haluamaansa pääministeriehdokasta. Voittajan olisi myös hallitus muodostettava.
Nythän ei näin ole. Ei pääministeriksi välttämättä valikoidu edus-kuntavaalit voittavan puolueen johtaja.
Matti Vanhanenkin on varsin sattumanvaraisesti pääministeriksi noussut. Kun Anneli Jäätteenmäki joutui luopumaan tehtävästä, piti jostakin löytää tuuraaja. Löytyi Vanhanen, joka oli Keskustan puheenjohtajavaalissa edellisvuonna sijoittunut neljänneksi 120 äänellä - tältä pohjalta Vanhanen nousi pääministeriksi. Tasavallan presidenttinä oli tuolloin Tarja Halonen, joka oli saanut suorassa kansanvaalissa 1,6 miljoonaa ääntä.
Kansanvaltaa on se, että kansan mielipidettä kuunnellaan. Yle Uutisten helmikuussa teettämän kyselyn mukaan 90 prosenttia suomalaisista haluaa, että presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa hallituksen kanssa ja että presidentillä säilyy roolinsa hallituksen lakiesitysten antamisessa eduskunnalle ja eduskunnan hyväksymien lakien vahvistamisessa. Yli puolet säilyttäisi presidentin nimitysvallankin ennallaan.
Todennäköistä onkin, että kansan toiveet toteutuvat, sillä SDP on jo ottanut sen kannan, että perustuslakiin ei tehdä suuria muutoksia presidentin valtaa koskevissa asioissa. Kun myös Vasemmistoliitto on tätä mieltä, ei perustuslakia pystytä muuttamaan, koska muutokset vaatisivat taakseen kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa. Muutoksen torjumiseen riittää siis 67 kansanedustajaa. Tällä hetkellä SDP:llä ja Vasemmistoliitolla on yhteensä 62 edustajaa, ja kun Perusuomalaiset saavat seuraavissa eduskuntavaaleissa 10-20 paikkaa, siinä se 67 tulee helposti täyteen.
Mielipidekyselyn tulosten mukaan suomalaiset ovat jopa sitä mieltä, että presidentin valtaa on lisättävä: Yle Uutisten kyselyyn vastanneista 81 prosenttia nostaisi presidentin myös EU-politiikan johtajaksi, tosin yhteistoiminnassa hallituksen kanssa.
kari.naskinen@gmail.com
