perjantai 1. marraskuuta 2024

Globaali yritysmaailma on kuin syöpä, joka tekee jatkuvasti uusia etäpesäkkeitä


Helsingin yliopiston
entisen rehtorin ja kanslerin Kari Raivion kirjan nimi jo kertoo paljon: Maailma potilaana (Duodecim, 2023). Hyvä asiantuntija käsittelemään asiaa, jossa maapallon koko väestön terveys on riippuvainen globaaleista tapahtumista, kuten viimeksi koronapandemia osoitti. Raivio on koulutukseltaan lastenlääkäri, joka on tutkinut ja kehittänyt erityisesti vastasyntyneiden sairauksia ja tehohoitoa. Hän on ollut myös mukana näyttöön perustuvan lääketieteen kehittämisessä ja Käypä hoito -hankkeen alullepanossa. Toimiessaan Kansainvälisen tiedeneuvoston (ISC) varapresidenttinä Raivio johti neljän suuren kansainvälisen globaalimuutoksen tutkimusohjelman arviointia ja uudelleen organisointia.

Tällä viikolla Raivio luennoi ikäihmisten yliopistossa Jyväskylässä, josta seurasin hänen huolestuneita näkemyksiään
Maapallon muuttuneista olosuhteista. Ne ovat heikentäneet luonnon ja ihmisten hyvinvointia, eikä olla lähelläkään YK:n asettamia kestävän kehityksen tavoitteita.

Kun köyhyys lisääntyy, myös sairaudet ja kuolleisuus lisääntyvät, eikä hyvältä tunnu, kun samalla toivottomuus lisääntyy. Eikä asiaa yhtään auta, että kaiken kattavana ideologiana on markkinafundamentalismi, joka perustuu rajattoman kasvun harhaan. Se on piittaamaton aiheuttamistaan haitoista, koska peruslähtökohtana siinä pidetään, että markkina hyvä, valtio paha”, sanoi Raivio.

”Globaali yritysmaailma
on kuin syöpä, joka tekee jatkuvasti uusia etäpesäkkeitä. Tälle leviävälle pesäkeverkostolle on tärkeintä vain oma kasvu, millään muulla ei väliä.”

Tässä menossa demokratia on alakynnessä. Evan kyselytutkimuksista näkee, että poliitikkojen uskottavuus on laskenut. Mielipidemittauksissa puolueiden arvostus on aivan siellä alakastissa, mutta puoluepolitiikka kuitenkin ratkaisee asiat.”

Suomesta Raivio mainitsi kaksi esimerkkiä: ”S
ote-uudistus ajettiin vaalitaktisesti yli tutkimusnäytön ja bensan hinta pidetään alhaalla välittämättä haitoista (tutkimustieto).”

Tämän toteamuksensa jälkeen Raivio veti kehitysjanan: populismi –> rasismi –> kolonialismi.

TOIVONKIPINÖI

Toivonkipinöitäkin on, joskin heikkoja. Raivio mainitsi itsessään voimattoman YK:n alajärjestöt Unicefin, WHO:n, Ecosocin, UNEPin ja WMO:n sekä tiedeyhteisön elimet ISC:n, IPCC:n ja IPBESin. Kansainväliset ympäristösopimukset ovat myös olemassa, ja niiden suhteen Raivio sanoi, että vihdoin on pientä heräämistä yritysmaailmassakin.

Lisäksi on erinomaisena asiana nuorison painostus”, sanoi Raivio.

Kirjassaan hän käsittelee yhteiskunta
a, joka aiheuttaa peruuttamattomia vaurioita ihmisten terveydelle väestönkasvun, markkinatalouden, kulutuksen ja päätöksenteon takia. Maapallo on joutunut ihmisen vaikutuksen alaiseksi ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja saasteiden vuoksi, jotka kaikki vaikuttavat ihmisten terveyteen. Joitakin toiveikkaita merkkejä poliittisen päätöksenteon ryhdistäytymisestä ja kansainvälisen yhteistyön tiivistymisestä suurten globaalien katastrofien torjumiseksi on kuitenkin jo olemassa. Kirjan pääasiallinen lähde on hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n systemaattiset katsaukset ja kriittiset arvioinnit julkaistuista tutkimuksista. Tämä tieto perustuu kansainvälisiin ohjelmiin, joita ISC koordinoi.

Kansainvälisessä tiedeyhteisössä
Kari Raivio on ollut sekä pediatrian että perinatologian eurooppalaisten yhdistysten presidentti, Pediatric Research -lehden Euroopan päätoimittaja ja Euroopan tutkimusyliopistojen liiton (LERU) presidentti.

kari.naskinen@gmail.com