Teatteria valtuustosalissa

Jotkut sanovat, että eduskunnan ja valtuustojen kokoukset ovat pelkkää teatteria, koska päätökset lehmänkauppoineen kuitenkin varsinaisesti tehdään suljettuen ovien takana kabineteissa. Nyt kävin Joensuussa tarkistamassa, että ainakin siellä kaikki näyttää olevan teatteria: kaupungintalossa nimittäin järjestetään teatterin ja kaupunginvaltuuston esitykset samassa salissa.

Joensuun kaupunginteatterissa menee näytelmä Mestari ja Margarita, joka Suomessa tunnetaan paremmin nimellä Saatana saapuu Moskovaan, koska Mihail Bulgakovin suomeksi 1967 ilmestynyt romaani sai tämän nimen. Välillisesti romaani liittyy politiikkaankin, sillä Bulgakov sai kirjansa valmiiksi 1940, mutta sen julkaiseminen estyi Neuvostoliitossa niin, että se ilmestyi täysin lyhentämättömänä vasta 1989. Bulgakovin vielä eläessä Neuvostoliiton taidepolitiikkaa hallitsi sosialistisen realismin jyrkkyys, eikä hänen romaaninsa siihen kaavaan istunut alkuunkaan. Sos. realismi ei hyväksynyt taikuutta eikä yliluonnollisia tapahtumia puhumattakaan siitä, että Josif Stalinin aikana olisi kirjoitettu Jeesuksesta todellisena henkilönä ja jopa tavallisia ihmisiä suurempana tekijänä.

 

Sen verran näytelmässäkin viitataan politiikkaan, että yhdessä lyhyessä kohtauksessa on seinällä Josif Stalinin muotokuva. Tapahtumien päähenkilö on kuitenkin mustan magian professori Woland, vaikka hän ei eniten esillä olekaan. Woland on kuitenkin sellainen taikuri, joka saa Moskovan sekaisin. Vain ”Saatanalla” voi olla sellaiset taidot, ja onpa hän ollut paikalla seuraamassa myös Jeesuksen ja Pontius Pilatuksen keskusteluja.

Mestari puolestaan on kirjoittanut kirjan noista 2000 vuoden takaisista pitkänperjantain asioista, ja yhdessä kohtaa Jeesus sanoo, että kaikkinainen valta merkitsee väkivaltaa ihmisiä kohtaan ja että tulee aika, jolloin ei enää ole caesareiden valtaa eikä mitään muutakaan maallista valtaa. ”Totuuden valtakunta on on tuleva”, sanoo Jeesus, jolloin Pilatus hermostuu ja sanoo, että ”se ei tule milloinkaan tapahtumaan”.

Näytelmä alkaa Varietee-teatterista, josta nopeasti siirrytään takaumana Patriarkan lammille. Kirjailijaliiton puheenjohtaja Mihail Berlioz, runoilija Ivan Ponyrjov ja tuntematon mies, polyglotti Woland keskustelevat puistotiellä lähellä Malaya Bonnaja -katua, joka taas on lähellä Bolshaja Sadova -kehätietä Moskovan ydinkeskustan luoteispuolella. Tuttuja paikkoja Bulgakovin kannalta, koska Sadova 10:ssä on Bulgakovin kotimuseo ja lähellä ovat myös Margarita-bistro ja Moskovan Satiiriteatteri, jonka paikalla olleeseen rakennukseen Bulgakov sijoitti Wolandin sirkusseurueen vierailullaan käyttämän Varietee-teatterin.

Joensuussa mennään vauhdilla eteenpäin, mutta 500-sivuisesta kirjasta ei tietenkään läheskään kaikkea saa mahtumaan mukaan, kun näytelmä ei kestä paljon yli kahden tunnin. Jotenkin luonnollista on, että Varietee-teatterin sensaatiomaista esitystäkään ei näytelmässä ole, koska sen illuusiotemppuja olisi mahdoton tavallisella valtuustosalin näyttämöllä toteuttaa. Ymmärrettävästi ei myöskään Margarita Nikolajevnan noita-akkamaista lentoa lattiaharjalla ole näytelmässä.

Joensuusta kotoisin oleva freelancerohjaaja Aleksis Meaney (s. 1979) on kokenut tekijä, oli mm. apulaisohjaana, kun Esa Leskinen ohjasi saman näytelmän Ryhmäteatteriin 2007. Joensuussa häiritsee nyt se, että osa rooleista on tehty falskeiksi farssikarikatyyreiksi, vaikka romaani on taikuuteen ja fantasiaan liittyvistä tapahtumista huolimatta vakava, joskin tietysti satiirinen. Ohjaaja ei ole malttanut olla ”irrottelematta” pelletyylillä, mutta onneksi roolinsa vetävät kunnolla Samu Stenberg (Woland), Markku Maasilta (Pontius Pilatus) ja Regina Launivuo (Margarita), joka rakastui Mestariin äkillisesti kuin salama, kuin suomalaisen puukon iskusta.

Hyvä on myös, ettei ole lipsahdettu siihen sudenkuppaan, jossa näytelmä olisi siirretty Stalinin ajasta Putinin aikaan. Näin Joensuussa meneteltiin edellisessä Bulgakov-näytelmässä, jossa Iivana Julma ei Bulgakovin tekstin mukaisesti tullut Saatanan tavoin Stalinin Moskovaan, vaan Putinin Moskovaan 2018. Siinä näytelmässä mentiin aikakoneella menneisyyteen ja tässä nyt esitettävässä teoksessa Bulgakov näyttää ennustavan tekoälyrobottien tulon, sillä psykiatriselle klinikalle joutunut runoilija Bezdomnyi näkee sängyn jalkopäässä lieriön, johon ilmestyy sana ”juotavaa” ja hetken kuluttua lieriö alkaa pyöriä ja tekstiksi tulee ”hoitaja”.

Sitä nykymuodin mukaista temppuilua ei Joensuussakaan ole vältetty, että miesten rooleja on muutettu naisten esittämiksi: runoilija Ivan Sergejev on Ivanna Sergejevna, Varietee-teatterin talouspäällikkö Rimski on rouva Rimskaja ja tohtori Stravinsky on nyt tohtori Stravinskaja.

Visuaalisesti parhaan kohtauksen muodostavat täydenkuun tanssiaiset, joissa orkesteria johtaa Johann Strauss. Mestari ja Margarita on maagisen realismin keinoin kerrottu haave oikeudenmukaisesta maailmasta, mielikuvituksen voimasta ja puheenvuoro sananvapauden puolesta, mutta Mihail Bulgakov sanoi myös: ”Ihmiset ovat valmiita kärsimään nälkää ja demokratian puutetta vain siksi, että voivat kokea elävänsä suurvallan rajojen sisäpuolella.”

Joensuun rajojen sisäpuolella ei kuitenkaan olisi kiva asua. Teatterista oli teatterikerho lopettanut väliaikatarjoilun, joten ei saanut muuta kuin Pielisen vettä pöntöstä, eikä Joensuussa ole enää myöskään rautatieasemaa, joten junaa odottavien on mentävä 300 metrin päähän parkkitalossa olevan R-kioskin takahuoneeseen, ja jos pitää päästä vessaan, on soitettava johonkin numeroon, ovi avautuu ja saa myöhemmin maksaa puhelinlaskun yhteydessä; mutta kun minulla oli unohtunut puhelin kotiin...

kari.naskinen@gmail.com

P.S. 9.10.2023 tuli Joensuun kaupunginteatterin tiedottajalta Eveliina Salomaalta viesti: "Joensuun kaupunginvaltuusto on korona-ajoista alkaen kokoustanut Joensuun Tiedepuistossa. Suurta näyttämöä käyttää tällä hetkellä ainoastaan Joensuun kaupunginteatteri. Pitkä yhteinen historia salin käytöllä kuitenkin on. 

Vuodenvaihteessa koko kaupungin hallinto muuttaa kaupungintalolta Torikadulle uuteen hallintorakennukseen. Hallinnon tilalle kaupungintalolle tulee remontin jälkeen Pohjois-Karjalan museo.

Ensi vuonna teatterilla on siis edessä väistötilavuosi. Remontissa mm. narikka- ja lipunmyyntitilat uusiutuvat. Teatteri on ensi vuoden osin evakossa, mutta tästä huolimatta suurella näyttämöllä pyritään pyörittämään esityksiä niin normaalisti kuin voidaan.

Osin edellä mainituista syistä teatterista erillinen ja itsenäinen yrittäjä sulki Teatteriravintolan ovet kesäkuussa 2023. Tämän jälkeen teatteri on koettanut löytää uuden väliaikatarjoilujen järjestäjän tuloksetta, koska edessä oleva remonttiaika ja tilojen suhteellisen korkea vuokra ei ole kovinkaan kannattava yhdistelmä."