Lähiseutumatkalla Hämeenkoskella

”Ei se o mies eikä mikiä, joll ei o kelloa ja kolmea huoraa”, sanoi entinen mies naapurin akalle, kun tämä motkotti hänelle vieraissa käymisestä Hämeen läänin Koskella, joka 1990-luvulla muutti nimensä Hämeenkoskeksi erotukseksi Turun ja Porin läänissä olevasta Koskesta. Vuonna 2016 Hämeenkoski liitettiin Hollolaan, mutta Koski Tl. on sen verran varakkaampi, ettei sen ole tarvinnut itsenäisyyttään menettää.

Hämeenkoski tunnetaan siitä, että Juho Kusti Paasikivi syntyi vahingossa kunnan alueella. Johan ja Karoliina Hellstén olivat matkalla Tampereelta Lahteen, kun se aika tuli ja piti pysähtyä Huljalan kylässä, jossa Karoliina ohjattiin Kulma-Seppälän mallassaunan isoon pirttiin ja siellä poika syntyi. Vauva kastettiin Kosken pappilassa, jossa nimeksi annettiin Johan Gustav. Puhekielessä siitä tuli Juho Kusti. Valtatie 12:lta Kärkölään kääntyvän risteyksen luona on Paasikiven muistomerkki. Kerran siihen törmäsi rattijuoppo 2,5 promillen kännissä, mutta pienillä kolhuilla selvisivät molemmat.

Oma lähiseutumatkani suuntautui tällä kerralla kirkonkylän keskustaan, jossa nähtävyytenä on kenraali Ruben Laguksen muistomerkki. Minkäänlaista opastusta sille ei ollut, mutta kerran kysymällä löytyi. Kallioseinämässä on paljon tekstiä, joka näkyy huonosti, tässä surkeassa valokuvassa oikein huonosti, koska aurinko paistoi ja teki tekstistä kirjavan siellä puiden siivilöimässä valossa.

Minkäänlaista tietokylttiä ei paikalla ole, mutta myöhemmin tapasimme paikallisen asukkaan, joka kertoi, että sotaveteraanien toimesta 1974 toteutettu muistomerkki noteerattiin Moskovassakin: Pravdassa oli uutinen, että Suomessa on revanssihenkeä.

Muistomerkin teksti: ”Ernest Ruben Lagus, jääkärikenraalimajuri, Mannerheim-ristin ritari n:o 1, PsD:n komentaja sodassa 1941 - 1945. Kosken Hl Käikälässä syntyneelle soturille aseveljiltä, v. 1974.”

Muistomerkkikallio on Teuronjoen vieressä. Tapaamamme mies kertoi, että siinä lähellä koskea oli aikoinaan kolme myllyä, mutta tästäkään historiasta ei ole minkäänlaista informaatiota.

Sekä Laguksen että Paasikiven syntymäpaikaksi merkittiin Koski Hl. Nykyisin ei matkasynnyttäjien vauvojen syntymäpaikaksi panna ko. kuntaa, vaan se, missä perhe on kirjoilla. Jos näin olisi ollut jo 1870, olisi Juho Kustin syntymätodistuksessa lukenut Tampere.

Ernst Ruben Lagus sen sijaan syntyi 12.10.1896 Käikälän kartanossa. Hänen vanhempansa olivat metsänhoitaja, filosofian maisteri Alexander Lagus ja Emma o.s. Bellman. Poika kävi koulua aluksi Koskella, mutta pojan ollessa 15-vuotias perhe muutti Helsinkiin, jotta lapsille saataisiin paremmat koulutusmahdollisuudet. Rasavilli Ruben kuitenkin erotettiin Helsingin ruotsalaisen yhteiskoulun neljänneltä luokalta (kolme nelosta). Lukion hän suoritti yksityisesti loppuun vasta viisastuttuaan 27-vuotiaana.

Paremmin sujui sotilaskoulutus. Ruben Lagus pääsi Saksassa jääkärinoppiin ja pian 1917 ensimmäiseen maailmansotaan konekiväärimieheksi Saksan itärintamalle. Sieltä selvittyään hän liittyi helmikuussa 1918 Suomen valkoiseen armeijaan ja osallistui taisteluihin Tampereella ja Kuokkalassa.

Toinen maailmansotakin tuli tietenkin ohjelmaan, joka Laguksen osalta päättyi vasta Lapin sotaan joulukuuhun 1944 asti. Sotien jälkeen Lagus siirtyi toimitusjohtajaksi Lohjan Sato Oy:lle, jossa työskenteli vuoteen 1959 kuolemaansa saakka. Lisäksi hän piti kotitilallaan kauppapuutarhaa ja kukkakauppaa Lohjan keskustassa. Ruben Lagus on haudattu Helsinkiin Hietaniemen vanhalle hautausmaalle. Lohjalla on Laguksen pitkäaikaisen kodin luona panssarilevystä tehty muistomerkki ja hänen mukaansa nimetty katu.

KENKÄTEHTAALTA
NÄYTTÄVÄ KIRKKO

Hämeenkosken kirkko on mäentöyräällä lähellä Teuronjokea. Tästä kuvasta näkee, että jos katonharjalla ei olisi pientä ristiä, ei rakennusta kirkoksi luulisi, enemmän se muistuttaa vanhaa kenkätehdasta tai lyseota. Oikean asiayhteyden näkee paremmin toiselta pitkältä sivulta, kun siellä ovat vieressä puinen kellotapuli ja sankarihaudat.

Kirkon ovet olivat kiinni, eikä taaskaan saanut mitään tietoa, ennen kuin kotona katsoi Hollolan seurakunnan nettisivuilta. Kirkko on jo neljäs Hämeenkoskella, otettiin käyttöön Paasikiven syntymävuonna 1870. Tämän tiilikirkon suunnittelivat arkkitehdit E.B. Lohrman ja Jean Wiik.

Ensimmäinen kirkko oli rakennettu kivestä 1500-luvulla, toinen tehtiin hirsistä 1600-luvulla ja kolmas edelleen hirsistä, valmistui 1736. Kolmannen kirkon poltti salama, mutta ei ihan perustuksia myöten, kuten vanha tarina kertoo: Kurjalan kapteeni von Essen etsi imettävän vaimonsa, jonka rinnoista veti kolme kertaa maitoa tuleen ja tuli sammuikin heti. Kurjalan kartano oli Pääjärven eteläpuolella, kartanon pohjoispuolella on Käikälän kylä, josta Lagus oli syntyisin.

kari.naskinen@gmail.com