Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa tänään sanotaan, että Venäjän eteneminen Ukrainassa on hyytynyt, yhtenä syynä se, että Venäjä kärsii puutetta ampumatarvikkeista ja sotilaista.
Vaikka näin toivoo käyvän, niin jotenkin on vaikea uskoa, että ainakaan ihan heti käy. Sotiin liittyy aina myös informaatiosota, joka vaikuttaa muihinkin kuin sodan varsinaisiin osapuoliin. Nostattaa henkeä ja taistelutahtoa, kun kerrotaan, että vihollispuolella on ongelmia. Suomessa luetaan tietenkin uutisia ja kommentteja pääasiassa ukrainalaisesta näkökulmasta, mutta kuinka oikeisiin faktoihin ne perustuvat, on vaikea tietää.
Etsin internetistä hakusanoilla ”Venäjä häviää, Venäjän armeija vaikeuksissa” ja muuta vastaavaa, niin viime viikkojen aikana otsikot ovat olleet yksiselitteisiä:
- Venäjän sotajoukot ovat huonoja, koska niiden koulutus on huonoa.
- Venäjän eliitti tietää Venäjän häviävän sodan.
- Putin kukistuu parin kuukauden kuluttua.
- Venäläiset joukot käyttävät vanhentuneita karttoja.
- Venäjän joukot ovat helposti haavoittuvia.
- Venäjän joukoissa enemmän karkureita kuin uusia sotilaita.
- Venäjä häviää sodan, sanoo professori.
- Venäjän tykkituli vähentynyt merkittävästi.
- Himars-ase pilasi hyökkääjän suunnitelmat.
- Venäjän armeija on moraalisessa konkurssissa.
- Venäläiset tanssivat Ukrainan pillin mukaan.
Onkohan tilanne tosiaan tällainen? Kun kuitenkin tietää, että Venäjällä on iso armeija, niin jos se täysin voimin otetaan käyttöön, alkaako rytinä? Toistaiseksi Venäjällä on käynnissä vasta ”kirurginen erikoisoperaatio”, eikä sotatilaa ole edes julistettu. Sotilaallinen liikekannallepano tällaisen yh-erikoisoperaation jälkeen voisi muuttaa tilanteen aivan toiseksi. Ainakin on pelko siitä, että jos Venäjä muuttaa asennettaan vielä nykyistä rajumpaan suuntaan, voi lopputulos olla todella kauhea.
Eurooppa on nyt kusessa energian kanssa. Sen sijaan Venäjän energiateollisuus ei ole kusessa pakotteiden kanssa. Poliittisen talouden väitöskirjatutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta kirjoitti viime viikon Suomen Kuvalehdessä, että sodan alkamisen jälkeen Venäjä on tienannut öljy- ja kaasukaupalla kolme kertaa enemmän kuin normaalisti. Jos ei Eurooppa osta, ostavat Kiina ja jotkut muut sitäkin enemmän. Tämän ansiosta Venäjä voi nyt käyttää kaasua geoekonomisena aseena ja vastata Euroopan asettamiin sanktioihin.
Kiina on toinen iso asia Euroopan ja koko läntisen maailman kannalta. Tästäkin on hyvä selonteko tämän päivän Helsingin Sanomissa. Kun Venäjän osuus EU:n ulkopuolelta tänne tulevasta tuonnista oli viime vuonna noin 7 prosenttia, on vastaava osuus Kiinasta ollut tänä vuonna 22 prosenttia. Esimerkiksi koneista, laitteista ja liikennevälineistä tuo osuus on peräti 39 prosenttia.
Eli mitä tapahtuu, jos Kiinan kanssa menevät asiat hakaukseen? Vaaralliselta vaikuttaa juuri nyt esimerkiksi se, että Xi Jinping on sanonut Kiinan ryhtyvän vastatoimiin, jos USA alkaa tukea Taiwanin itsenäisyyttä. Tähän asiaan liittyy Yhdysvaltain edustajainhuoneen Nancy Pelosin mahdollinen ärsytysvierailu Taiwaniin - parempi olisi jättää väliin.
Lisäksi Kiinalla ovat omat ”ukrainansa”. Eivät ehkä yhtä herkkinä kuin Ukraina Venäjälle, mutta silti: Taiwan, Sri Lanka, Pakistan, Bangladesh, Myanmar…
kari.naskinen@gmail.com
