Amerikkalainen
elokuva First Cow (2019)
on kuin paluuta elokuvan alkuvuosikymmeniin. Kun elokuvatekniikka
keksittiin, oli tietenkin hienoa, että katsottavaksi pystyttiin
tallentamaan liikettä.
First Cow
kestää
kaksi tuntia ja siinä tapahtuu vähän ja sekin hitaasti, niin
otetaan siitä kaikki irti niin kuin ennenkin elävissä kuvissa.
Rauhallista
liikettä kaksi tuntia. Kuva-ala on ainakin silmämääräisesti katsoen vanhanaikaisesti
jokseenkin neliö, joten jos elokuva olisi tehty mustavalkoiseksi, olisi
First
Cow
kuin täydellinen rekonstruktio sadan vuoden takaa. Lisäksi elokuvan loitontaa muista nykyelokuvista se, että yhtään kuvaa ei ole otettu niillä kauko-ohjattavilla lentohänkkyröillä suoraan maata kohti.
First
Cow on
Kelly
Reichardtin
ohjaamista elokuvista ensimmäinen, joka nyt Suomessa nähdään
teatterilevityksessä. Toivottavasti tulee muitakin, sillä First
Cow on
kaunista katsottavaa. Tapahtumat ajoittuvat jonnekin 200 vuoden
taakse Oregonin territorioon. Tämän voi päätetellä siitä, että
1859 Oregonista jo tuli osavaltio. Päähenkilöt
ovat turkistenmetsästäjien
porukasta eronnut kokki
Cookie (John Magaro)
ja
kiinalainen
maailmanmatkaaja King-Lun
(Orion Lee),
joka on
jonkin ampuma-asekahakan
jälkeen joutunut pakosalle.
Molemmat etsivät
onneaan uudessa maailmassa. Territorion yhdessä asumislinnakkeessa
he keksivät liikeidean, mutta se on riskialtis. Linnakkeen
päälliköllä (Toby
Jones) on
territorion ainoa lehmä, jota kaverukset käyvät yöllä salaa
lypsämässä ja alkavat valmistaa maukkaita kakkuja. Kun veden
sijasta
voidaan leipomisessa käyttää maitoa ja päälle vielä sivellään
hunajaa ja ripotellaan kanelia, niin hyvää tulee. Kauppa käy, ja
sitten he saavat päälliköltä jopa erikoistilauksen
ranskalaistyyppisen
clafoutis-marjapiirakan
tekemisestä (näitä
saa nykyisin Lidlistä Ranskan teemaviikoilla).
Elokuvan
alussa on lainaus Willian
Blaken
teoksesta Helvetin
sananlaskuja: ”Linnuilla
on pesä, hämähäkeillä verkkonsa, ihmisillä ystävyys.” Eihän
tämä viimeinen osa tietenkään ole totta, kuten tälläkin
hetkellä maailmassa taas
tiedetään. Amerikkalaisen ja kiinalaisen ystävyys elokuvassa
kuitenkin pitää – saa nähdä, miten nyt maailmassa. Elokuvan
alku on lisäksi sellainen, että siinä katsojille näytetään
Cookien
ja
King-Lun
luurangot,
jotka nykyajassa olevan sienestäjän koira nuuskii ja alkaa kaivaa
esille. Tästä siirrytään koko loppuelokuvan kestävään
takaumaan. Kohtaavatko
miehet luonnollisen kuoleman vai mitä?
Takauma
menneiden vuosikymmenten elokuvateatteriesityksiin olisi vielä
täydellisempi, jos valkokankaan esirippu olisi suljettuna, kunnes
elokuva alkaa.
kari.naskinen@gmail.com