Viipurin Reipas 130 vuotta

Viipurin Reippaan tyttöjen kilparyhmä

Viipurin Sanomissa julkaistiin 130 vuotta sitten ilmoitus: ”Kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat halullisia yhtymään suomalaisen voimisteluseuran perustamiseen täällä, pyydetään hyväntaht. kokoontumaan t.k. 15 p:nä Työväenyhdistyksen huoneustossa klo 18 i.p. Huom! Lukuisasti nuoret miehet!”

Kokoontumiskutsu otettiin hyvin vastaan ja Voimisteluyhdistys Reipas perustettiin 15.9.1891. Niin ripeitä oltiin, että heti päätettiin voimisteluharjoitusajoiksi kansakoulun juhlasalissa keskiviikot klo 20 ja sunnuntait klo 8. Koska lajivalikoima nopeasti kasvoi, muutettiin seuran nimikin. Aivan tarkkaa historiatietoa nimenmuutoksesta ei ole, mutta vuoden 1903 historiikissa kerrotaan ja Viipurin Reippaasta ja Reipas Viipurista.

Toiminnan laajentuessa kansakoulun tilat kävivät pieniksi ja 1907 johtokunta päätti ruveta suunnittelemaan omaa urheilutaloa. Eliel Saarinen oli aloittanut oppikoulunsa Viipurissa ja laati vanhojen koulutovereidensa pyynnöstä piirustukset 4-kerroksiselle rakennukselle koulukentän päähän Tehtaankadulle, mutta hanke lopahti, kun kaupunginvaltuusto ei antanutkaan tonttia, kuten oli alustavasti ollut puhetta.

Voimistelu oli joka tapauksessa vahva laji. Harjoituksissa kävi 1900-luvun alkuvuosina noin 140 voimistelijaa. Menestystä myös tuli, kesällä 1903 osallistuttiin jopa seurojenvälisiin kilpailuihin Tukholmassa, jossa omassa sarjassa voitettiin kuuluisa Ylioppilas-Voimistelijat. Lontoon olympiakisoissa 1908 oli Suomen joukkueen paras Reippaan R. Korhonen.

Mukava olikin lukea eilen Etelä-Suomen Sanomista, että edelleen Viipurin Reippaan nimellä Lahdessa toimivan seuran voimistelija Aleksi Tuominen (16) valmistautuu parhaillaan junioreiden SM-kisoihin viikonvaihteessa.

Viipurin Reippaalla oli aika pian enemmänkin urheilulajeja: hiihto, luistelu, yleisurheilu, paini, painonnosto, pyöräily, soutu, hirrensyöksy, curling, visapallonheitto sekä 1907:stä alkaen myös jalkapallo ja jääpallo. Vasta syksyllä 1927 tuli mukaan uusi laji jäähockey ja heti talvella 1928 Reipas voitti Suomen ensimmäisen jääkiekkomestaruuden, kun Salakkalahden jäällä kaatui KIF 5-1. Kentällä oli 30 sentin korkuiset laidat.

Jalkapallossa Reipas saavutti SM-kultaa vasta 1963, jolloin seuran painopiste oli Lahteen evakoitumisen jälkeen siirtynyt tähän lajiin. Nimi oli vasta samana vuonna muutettu Lahden Reippaaksi, kun oli katsottu, että Lahden nimellä saadaan helpommin sponsoreita.

Katsojiakin peli kiinnosti, eniten oli yleisöä Haka-ottelussa lähes 4500. Alan ihmisten keskuudessa kiinnitettiin huomiota valmentaja Martti Kosman Brasiliasta omaksumaansa 4-2-4-taktiikkaan. Varsinainen kohunaihe oli, kun HPS:n Kai Pahlmania syytettiin lahjuksenottamisesta Reippaalta. Palloliitto käynnisti asiasta tutkimuksen ja mitalienjakoa piti sen takia siirtää myöhäisempään ajankohtaan. Mestarijoukkue: Markku Talsi, Keijo Merivirta, Kari Talsi, Timo Kautonen, Sakari Pihlamo, Martti Haahti, Olli Heinonen, Semi Nuoranen, Kalevi Nupponen, Martti Hyvärinen, Timo Salonen, Timo Rantala sekä varalla Kalevi Rytkönen, Samuli Pakarinen, Pentti Uronen, Unto Nevalainen, Keijo Voutilainen ja Raimo Launonen; apulaisvalmentaja oli Aki Lievonen.

Mestaruus toi paikan seuraavan vuoden Euroopan cupiin, jossa kotikentällä voitettiin norjalainen Lyn 2-1, mutta Oslossa Lyn voitti 3-0.

Vuonna 1967 voitettiin mestaruussarja toisen kerran, nyt kenttäryhmityksellä 4-3-3. Sen kesän yleisöennätys Kisapuistossa syntyi Upon Palloa vastaan, 8143 katsojaa. Se oli sitä aikaa, kun katsomoon saattoi mennä pienten lastenkin kanssa tarvitsematta pelätä katsomotörkeyksiä.

Sitten taas Euroopan cupiin, jossa Reipas ensimmäisenä suomalaisena joukkueena selvisi toiselle kierrokselle pudotettuaan Maltan yhteismaalein 3-1.

Kolmas mestaruus tuli 1970, vaikka ongelmiakin oli. Museoneuvos Jouko Heinosen Reippaat sata vuotta -historiateoksessa (1995) kerrotaan ainakin ESS:n yleisönosastossa väitetyn, että Kokkolalle oli maksettu häviämisestä 15 000 markkaa. Taas Palloliitto tutki, eikä lahjontaa löytynyt. Kosman ja pelaajien välillä oli myös kärhämää, jonka seurauksena Hannu Hämäläinen ja Urho Partanen loikkasivat Lahti-69:ään.

Satavuotisjuhlat järjestettiin Seurahuoneella 1991, osallisina Viipurin Reipas, Lahden Reipas, jääkiekon erikoisseuraksi itsenäistynyt Kiekkoreipas ja jääkiekon edustusjoukkueeksi yhtiöitynyt Hockey Reipas Oy. Seuraava iso muutos oli, kun Reipas ja Kuusysi talouskurimuksissaan 1996 perustivat fuusioseuran FC Lahden, joka myöhemmin muodostettiin osakeyhtiöksi.

ERKKI LAINE, ILPO KOSKELA

Jääkiekon puolella nimet ja muut muutokset ovat olleet vieläkin suurempia: Viipurin Reipas → Lahden Reipas → Kiekkoreipas → Hockey Reipas Oy → Reipas Lahti → Lahden Pelicans Oy. (Reipas Lahti oli vain ”tuotenimi”, koska rekisteröintiviranomaiset eivät hyväksyneet sitä yhdistyksen nimeksi, jollaiseksi valittiin Salpausselän Jääkiekkoilijat ry.)

Kun Reippaan jalkapallohuippu on Jari Litmanen, niin jääkiekosta panen tähän kaikkien aikojen parhaat pistemiehet pääsarjatasolla (pörssipisteet/ottelu/kausi):

Erkki Laine 1,56 (1982-83)
Ryan Lasch 1,43 (2020-21)
Richard Grenier 1,39 (1980-81)
Markku Hakulinen 1,31 (1981-82)
Hannu Koskinen 1,28 (1979-80)
Yrjö Hakulinen 1,25 (1978-79)
Lauri Mononen 1,18 (1968-69)
Yrjö Hakulinen 1,17 (1981-82)
Matti Hagman 1,14 (1990-91)
Oldrich Valek 1,14 (1990-91)

Puolustajista en osaa tällaista matemaattista paremmuusjärjestystä tehdä, mutta Ilpo Koskela oli huippu. Hän oli kylläkin jo ehtinyt siirtyä Jokereihin, kun hänet ensimmäisenä suomalaisena valittiin MM-kisojen All Stars -kentälliseen ja parhaaksi puolustajaksi 1971. Samana vuonna hänestä tuli ensimmäinen jääkiekkoilija, joka Suomen vuoden parhaiden urheilijoiden äänestyksessä nousi kymmenen parhaan joukkoon (6.).

Jokereista Ilpo Koskela palasi vielä Kiekkoreippaaseen 1975 ja oli nostamassa seuraa 1. divisioonasta SM-liigaan seuraavaksi kaudeksi. Tuolla kaudella hänen pistekeskiarvonsa sarjassa + karsintaotteluissa Kärppiä vastaan oli 1,10. Kaksi seuraavaa kautta Ilpo Koskela #6 pelasi Kiekkoreippaassa SM-liigassa.

Maalivahtien osalta taas tilastoykkönen: Mauri Kaukokari 92,0 % (1967-68).

kari.naskinen@gmail.com