Algoritmi on matematiikkaa,
mekaaninen laskumenetelmä. Algoritmi on tapa tehdä asioita, ratkoa
ongelmia vaiheittain yksinkertaisia sääntöjä noudattaen.
Tietokoneiden laskentatehon kasvaessa algoritmeilla on tartuttu
entistä suurempiin
ongelmiin ja ne ohjaavat toimintaa yhä useammilla aloilla elokuvien
suosittelusta kansalaisten puheluiden urkintaan. Ateenan
taloustieteen ja liiketoiminnan yliopiston apulaisprofessori Panos
Louridas
sanoo
kirjassaan
Algoritmit
(Terra
Cognita, 2021), että ollaan
siirrytty
tietokoneiden aikakaudesta algoritmien aikakauteen.
Jos
etsii pesukonetta Googlesta, saa heti kohta pesukonemainoksia
Facebookissa. Eilen sain 20 prosentin paita-alennustarjouksen
Hämeenlinnasta, vaikka asun Lahdessa, ja Kauneushoitola Beautyzone
toivotti tervetulleeksi Kuopioon. Pyöräliike ET mainosti myös,
mutta ei selvinnyt, onko niillä myynnissä vakaasti pystyssä
pysyviäkolmipyöräisiä eläkeläisille. Gumbostrandiin johonkin
kutsuttiin kuukauden taiteilijaksi ja tarjottiin automyyjänpaikkaa
Nelipyörästä.
Älypuhelinta minulla ei ole, joten
erilaisia mieltymyksiäni eivät Google, NSA ja CIA saa vanhan
Nokia-puhelimeni välityksellä. Sen sijaan käytän autossa
navigaattoria, joka jonkin verran paljastaa liikkumistani. Kun
taannoin ajelin pari kertaa Kymenlaaksossa, niin eilen sain
Facebookiin mainokset Ikosen taksipalvelusta Korialta ja
Saalem-seurakunnalta Voikkaalta. Kesällä kävin
yleisurheilukilpailuissa Riihimäellä, josta nyt tuli mainos
sikäläisestä tilitoimistosta. Joensuun Katajakin on pannut
merkille yu-kiinnostukseni, sillä sain kutsun seuran
yleisurheilukouluun.
Vakoiluahan tämä on, mutta ehkä
algoritmit ovat joissain asioissa hyväksikin. Etelä-Karjalan
sosiaali- ja terveyspiirissä kokeillaan mallia, jossa arvioidaan
datan perusteella, onko perheessä lastensuojelun tai
mielenterveyspalvelujen tarvetta. Mutta tehdäänkö
viranomaispäätöksiä enemmän matematiikan vai henkilökohtaisten
tapaamisten perusteella?
Kun tekoäly tarjoaa
ehdotustaan, ihminen päätyy helposti valitsemaan sen. Puolassa
huomattiin yhdessä tutkimuksessa, että työvoimavirkailijat
muuttivat algoritmin ehdotusta työnhakijalle vain yhdessä
prosentissa tapauksista. Kummasta tämä kertoo, algoritmin
erinomaisuudesta vai ihmisen laiskuudesta?
Digitaalinen
tekniikka perustuu algoritmien ohjeisiin, jotka kuvaavat, miten tehdä
jotain tehokkaasti. Panos Louridas selittää algoritmien toimintaa
ja sen kolme tärkeintä sovellusaluetta: 1. kaaviot, jotka kuvaavat
verkostoja 1800-luvun ongelmista nykypäivän sosiaalisiin
verkostoihin, 2. etsiminen ja kuinka löytää nopein tapa etsiä, 3.
lajittelu valittaessa paras algoritmi tiettyihin tehtäviin.
ENGELSIN
PAUSSI
Tekoälyn tuleminen ei ole aivan uusi asia,
jos sitä vertaa yhteen aikaisempaan isoon murrokseen. Karl Marxin
ja Friedrich Engelsin
aikana puhuttiin ”Engelsin paussista” (tai ehkä termi on
keksitty myöhemmin). Sana tarkoittaa teollisen vallankumouksen
ajanjaksoa, kun palkat eivät reaalisesti kasvaneet, vaikka tuotannon
arvo ja kokonaistalous kasvoivat. Sellainen tilanne merkitsi vakavia
eettisiä ja yhteiskuntarauhaan liittyviä ongelmia. Ison
teknologisen murroksen takia työntekijöiden toimeentulo heikentyi,
ennen kuin yhteiskunta vasta pidemmällä aikavälillä alkoi
vaurastua ja reaalipalkat alkoivat 1800-luvun puolivälin jälkeen
kasvaa samassa suhteessa tuottavuuden kanssa.
Engelsin
paussi voi nyt olla liioittelua, turhaa pelottelua ja dramatisointia.
Työpaikkojen väheneminen tekoälyn aikaansaaman mullistuksen myötä
ei ole varmaa, mutta se on, että työnkuvat muuttuvat. Vanhoja
elinkeinoja ja työtehtäviä häviää ja uudenlaisia tulee tilalle.
Todennäköistä myös on, että varallisuuden keskittyminen harvojen
käsiin kasvaa ja perinteisten työpaikkojen katoaminen iskee pahiten
huono-osaisimpiin.
Mutta algoritmi voi auttaa. Eilen minua
pyydettiin myös PHP-kehittäjäksi intialaiseen firmaan Helsinkiin.
Varmaan siksi, että lankapuhelimen aikana olin PHP:n asiakas täällä
Lahdessa.
kari.naskinen@gmail.com
