KIM-10:ssä
oli 1172 kuutiosenttimetrin moottori, tehoa 30 hv, vaihteita
kolme
ja huippunopeus 90 km/t. Tuotanto käsitti vuosina 1940-41 runsaat
500 autoa, kunnes Saksan hyökkäys pakotti lopettamaan tuotannon.
Kun
tuotanto sodan jälkeen jatkui, auto
muuttui 1930-luvun
DKW
F9:n ja Opel Kadetin kaltaiseksi, kun Saksasta oli
saatu
sotasaaliina isot puristimet ja muita tuotantovälineitä. Enemmän
auto
oli
kuitenkin Opel, koska Josif
Stalin tykkäsi Opel Kadett K38 -mallista. Auton
nimi vaihdettiin Moskvitshiksi, jota valmistettiin 1947-56 noin 250
000 kpl (mallinumeroilla
400, 401, 420 ja 422).
Sitten
tulivat seuraavat mallit 402 ja 403, joiden myynti Suomessakin oli
kovaa. Kun Suomessa myytiin 1962 noin 28 000 uutta henkilöautoa, oli
tilaston kärki:
Moskvitsh 5525
Skoda
3714
Volkswagen 2969
Ford 2053
Wartburg 1950
Simca
1109
Renault 1006
Peugeot 987
Opel 879
Volga
784.
Itäautojen
myyntimenestys johtui lähinnä siitä, että länsiautojen saanti
oli vaikeaa sodanjälkeisen tuontisäännöstelyn takia. Suomen ja
Neuvostoliiton välinen bilateriaalinen kauppa kuitenkin mahdollisti
itäautojen saannin helposti. Kun
tuontisäännöstely purettiin autojen osalta 1962, nousi
henkilöautojen myynti seuraavana vuonna 52 000:een:
Ford
7733
Volkswagen 7592
Fiat 3755
Simca 3587
Moskvitsh
3229
Skoda 2385
Wartburg 2248
Volvo 2057
Opel
1989
Peugeot 1963
Ford Prefect |
KIM-10:n tuotanto siis alkoi 80 vuotta sitten. Meidän isä ei kuitenkaan myöhemmin sen seuraajaa Mossea ostanut, mutta linkki siihen syntyi, sillä meidän perheen ensimmäinen auto oli käytetty Ford Prefect vuonna 1954. Vuosimallia en tiedä, mutta tallella olevassa kauppakuitissa on, että maksoi 235 000 markkaa.
kari.naskinen@gmail.com