Turismimuotoinen matkustaminen loppui
maaliskuussa. Nyt se taas jatkuu, mutta ehkä muuttuneena.
Mielenkiintoista nähdä, ollaanko matkailun kanssa vaikkapa viiden
kuluttua kuitenkin taas ”normaalissa” tilassa eli sellaisessa,
jossa oltiin ennen koronavirusta. Lahdessa toimivan Osuuskunta Lahden
seudun kulttuuri- ja elämämysmatkailun (Elma) johtaja Antti
Holopainen on nyt yhdessä
Elmassa työskentelevän
restonomi Tiia Kohosen kanssa
tehnyt kirjan, jossa he manifestoivat uudenlaisen matkailun puolesta.
Kirjan tunnuslauseeksi he ovat valinneet nykytilanteeseen hyvin
sopivan antiikin kreikkalaisen filosofin Plutarkhosin
viisauden:
Turha on suuttua olosuhteille.
Ne eivät piittaa meistä mitään.
Mutta se, joka viisaasti kääntää ne edukseen,
selviytyy parhaiten.
Elma aloitti toimintansa 2014. Kotimaisten, varsinkin Päijät-Hämeessä toteutettujen hankkeiden ohella se on järjestänyt runsaasti matkoja menetettyyn Karjalaan ja Venäjälle kauemmaskin, Vladivostokiin asti. Tällä hetkellä Holopainen elättelee toiveita, että matkojen järjestämistä päästään jatkamaan elokuussa.
Elma ei kuulu suurimuotoisen massaturismin toimijoihin. Koronan takia kaikki putosivat joka tapauksessa samalle viivalle, isot ja pienet. Varsinkin lentomatkailu tuli korkealta alas.
”Massaturismi olikin ehtinyt paisua hallitsemattomaksi. Siitä oli tullut yksi nopeimmin kasvavista globaalin liiketoiminnan aloista. Sinne virtasi pääomia runsaasti veronmaksajien kukkaroista, kuten tapahtuu nytkin, kun lentoyhtiöitä pelastetaan valtioiden varoin”, todetaan kirjassa.
Massaturismi täysine suihkukoneineen oli iso tekijä siinä, että koronavirus muodostui tuhoavaksi pandemiaksi. Virus pääsi siirtymään isoissa lentokoneissa Kiinasta Eurooppaan, Amerikkaan, Afrikkaan ja Australiaan. Ihmiset matkustivat satojen miljoonien lentomatkalaisten laumoina tietämättään ikävistä tuliaisista uusiin maihin ja mantereille.
Ilmiö sinänsä ei ole uusi, mutta nimenomaan massamatkailu teki koronasta erilaisen, kuten lääkärinä varsinaisen työuransa tehnyt Antti Holopainen (72) kirjoittaa: ”Ennen virukset kulkivat hitaammin, kun laivat, hevoskyydit ja muut matkustamisen tavat olivat verkkaisempia. Silti bakteerit ja virukset tappoivat Etelä-Amerikan alkuperäisväestöstä vuoden 1492 jälkeen – Kolumbuksen Amerikan löytämisen seurauksena – parissa sadassa vuodessa 70 miljoonaa ihmistä, kun heiltä puuttui ns. laumasuoja eurooppalaisten viruksia ja bakteereita vastaan.”
Kirjassa esitetään ”Elman manifesti”. Siinä toivotaan, että luontoa vähemmän kuormittavat matkailumuodot yleistyisivät ja että massaturismimallista siirryttäisiin hajautettuun kestävän kehityksen matkailumalliin.
1. Matkailuun ja ihmisen vapaa-ajan liikkumiseen liittyvä käyttäytymistapojen muutoksen välttämättömyys: Vähennämme matkailun hiilijalanjälkeä. Massaturismin jäljet näkyvät jo kaikkialla siellä, minne miljoonien turistien joukot ryntäävät vuosittain samaan paikkaan. Turistien keskittämisestä yksiin paikkoihin on päästävä hajautetumpaan toimintamalliin ympäristön sallimin reunaehdoin.
2. Ihminen – luonto -kulttuurisuhteemme muuttaminen: Ihmiskunta näkee kaikkialla välttämättömäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Ihminen luopuu luonnon yksipuolisesta riistämisestä, kuten fossiilisten polttoaineiden ja muiden maaperän raaka-ainelähteiden kiihtyvästä kuluttamisesta. Luovutaan kasvi- ja eläinkunnan luonnollista kiertoa vahingoittavasta toiminnasta. Esimerkkejä tästä ovat tehokarjatalouden kehitys ja villieläimiin kohdistuvat kaupallistumisen muodot, jotka rikkovat luonnon monimuotoisuutta. Välttämällä näitä ilmiöitä ehkäistään sukupuuttoaaltoja sekä virus- ja muita epidemioita.
3. Matkailun aikaansaaman luonnon roskaamisen lopettaminen: Muovijätteiden, metallitölkkien, tupakantumppien ja muiden roskien kylvämisestä kaikkialle luovutaan.
4. Matkailun sosiaalinen vastuu: Pienten toimijoiden tukeminen. Matkailu-alan työntekijöiden työolosuhteista ja työehdoista huolehtiminen. Kestävän kehityksen matkailukonseptin edistäminen on ollut Elman perustehtäviä sen perustamisesta alkaen. Olemme tähdänneet matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen alusta alkaen nostamalla esille kävelyn, pyöräilyn, hiihtämisen ja sopivan kokoisissa matkailijaryhmissä liikkumisen mielellään julkisella kulkuneuvolla ja lentämistä välttäen silloin kun se on mahdollista.
Turha on suuttua olosuhteille.
Ne eivät piittaa meistä mitään.
Mutta se, joka viisaasti kääntää ne edukseen,
selviytyy parhaiten.
Elma aloitti toimintansa 2014. Kotimaisten, varsinkin Päijät-Hämeessä toteutettujen hankkeiden ohella se on järjestänyt runsaasti matkoja menetettyyn Karjalaan ja Venäjälle kauemmaskin, Vladivostokiin asti. Tällä hetkellä Holopainen elättelee toiveita, että matkojen järjestämistä päästään jatkamaan elokuussa.
Elma ei kuulu suurimuotoisen massaturismin toimijoihin. Koronan takia kaikki putosivat joka tapauksessa samalle viivalle, isot ja pienet. Varsinkin lentomatkailu tuli korkealta alas.
”Massaturismi olikin ehtinyt paisua hallitsemattomaksi. Siitä oli tullut yksi nopeimmin kasvavista globaalin liiketoiminnan aloista. Sinne virtasi pääomia runsaasti veronmaksajien kukkaroista, kuten tapahtuu nytkin, kun lentoyhtiöitä pelastetaan valtioiden varoin”, todetaan kirjassa.
Massaturismi täysine suihkukoneineen oli iso tekijä siinä, että koronavirus muodostui tuhoavaksi pandemiaksi. Virus pääsi siirtymään isoissa lentokoneissa Kiinasta Eurooppaan, Amerikkaan, Afrikkaan ja Australiaan. Ihmiset matkustivat satojen miljoonien lentomatkalaisten laumoina tietämättään ikävistä tuliaisista uusiin maihin ja mantereille.
Ilmiö sinänsä ei ole uusi, mutta nimenomaan massamatkailu teki koronasta erilaisen, kuten lääkärinä varsinaisen työuransa tehnyt Antti Holopainen (72) kirjoittaa: ”Ennen virukset kulkivat hitaammin, kun laivat, hevoskyydit ja muut matkustamisen tavat olivat verkkaisempia. Silti bakteerit ja virukset tappoivat Etelä-Amerikan alkuperäisväestöstä vuoden 1492 jälkeen – Kolumbuksen Amerikan löytämisen seurauksena – parissa sadassa vuodessa 70 miljoonaa ihmistä, kun heiltä puuttui ns. laumasuoja eurooppalaisten viruksia ja bakteereita vastaan.”
Kirjassa esitetään ”Elman manifesti”. Siinä toivotaan, että luontoa vähemmän kuormittavat matkailumuodot yleistyisivät ja että massaturismimallista siirryttäisiin hajautettuun kestävän kehityksen matkailumalliin.
1. Matkailuun ja ihmisen vapaa-ajan liikkumiseen liittyvä käyttäytymistapojen muutoksen välttämättömyys: Vähennämme matkailun hiilijalanjälkeä. Massaturismin jäljet näkyvät jo kaikkialla siellä, minne miljoonien turistien joukot ryntäävät vuosittain samaan paikkaan. Turistien keskittämisestä yksiin paikkoihin on päästävä hajautetumpaan toimintamalliin ympäristön sallimin reunaehdoin.
2. Ihminen – luonto -kulttuurisuhteemme muuttaminen: Ihmiskunta näkee kaikkialla välttämättömäksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen. Ihminen luopuu luonnon yksipuolisesta riistämisestä, kuten fossiilisten polttoaineiden ja muiden maaperän raaka-ainelähteiden kiihtyvästä kuluttamisesta. Luovutaan kasvi- ja eläinkunnan luonnollista kiertoa vahingoittavasta toiminnasta. Esimerkkejä tästä ovat tehokarjatalouden kehitys ja villieläimiin kohdistuvat kaupallistumisen muodot, jotka rikkovat luonnon monimuotoisuutta. Välttämällä näitä ilmiöitä ehkäistään sukupuuttoaaltoja sekä virus- ja muita epidemioita.
3. Matkailun aikaansaaman luonnon roskaamisen lopettaminen: Muovijätteiden, metallitölkkien, tupakantumppien ja muiden roskien kylvämisestä kaikkialle luovutaan.
4. Matkailun sosiaalinen vastuu: Pienten toimijoiden tukeminen. Matkailu-alan työntekijöiden työolosuhteista ja työehdoista huolehtiminen. Kestävän kehityksen matkailukonseptin edistäminen on ollut Elman perustehtäviä sen perustamisesta alkaen. Olemme tähdänneet matkailun hiilijalanjäljen pienentämiseen alusta alkaen nostamalla esille kävelyn, pyöräilyn, hiihtämisen ja sopivan kokoisissa matkailijaryhmissä liikkumisen mielellään julkisella kulkuneuvolla ja lentämistä välttäen silloin kun se on mahdollista.
Muutenkin Holopainen muuttaa rytmitystään ensi vuonna, sillä hän kertoi, ettei enää lähde ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin. Hän on ollut Vasemmistoliiton kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 alkaen.
Elman puitteissa joka tapauksessa aktiviteetteja riittää. Yksi sellainen on vireille pantu kulttuuri- ja luontomatkailureitti Ylistä Viipurintietä pitkin. Tämä historiallinen reitti jatkaa Hämeen Härkätietä kohti Viipuria.
kari.naskinen@gmail.com
