”Puuaapisen” runkona oli Turun piispan Johannes Gezeliuksen 1666 painattama oppikirja Yxi paras lasten tawara. Kun niitä kirjoja ei enää ollut, piti valmistaa uusia, mutta Suomessa ei 1700-luvun alussa ollut yhtään toimivaa kirjapainoa. Niinpä Pälkäneen papisto päätti tilata Medelplanilta oman aapisen. Medelplanin aapista ei ole säilynyt jälkipolville, sillä viimeinen tunnettu kappale tuhoutui Turun palossa 1827.
Puuaapisen viimeisellä sivulla oli kukon kuva, joka tiettävästi oli ensimmäinen suomenkielistä aapista koristanut aapiskukko. Samainen kukko oli Pälkäneen kunnan vanhassa vaakunassa, jonka oli suunnitellut Gustaf von Numers. Vaakuna muuttui epäviralliseksi kotiseutuvaakunaksi 2007, jolloin Luopioinen liittyi Pälkäneeseen – kunnan nimeksi tuli Pälkäne, mutta vaakunaksi otettiin Luopioisten lumpeenkukkavaakuna, jonka suunnittelija oli myös von Numers.
Vuonna 2005 avattiin Kukkolan kylässä Pälkäneellä yksityinen Daniel Medelplanin museo. Siellä kerrotaan puuaapisen syntyhistoriasta sekä kirjanpainajan ammatista esinein ja tekstein. Pälkäneen Pyhän Mikaelin kirkon (rauniokirkon) läheisyydessä on Daniel Medelplanin muistomerkki.
Ennen Pälkäneelle tuloaan Medelplan toimi Turun akatemiassa kuvien kaivertajana. Lisäksi hän valoi kirjasimia, sitoi kirjoja ja harrasti kuvanveistoa. Turun kauden jälkeen Medelplan toimi Viipurissa piispa Petrus Bångin kirjapainon johtajana. Viipurista Medelplanin tie vei Pälkäneelle, syynä osittain hänen saamansa tuomio sukurutsauksesta.
kari.naskinen@gmail.com
