Kun Lahden kaupunki vuonna 1985 täytti 80 vuotta, teki kaupunginvaltuusto
juhlapäätöksen, minkä mukaan Launeelle rakennetaan uimahalli. Vastikään kaupunki
täytti 110 vuotta, mutta Launeella ei ole uimahallia. Nyt on tehty
kuntalaisaloite uuden uimahallin rakentamisesta, mieluummin pitkällä 50 metrin altaalla.
Aloite on perusteltu. Kaikista liikuntalajeista uinti vetää eniten harrastajia. Kaupungin strategiassakin sanotaan, että ihmiset pitäisi saada hoitamaan kuntoaan ja terveyttään, heidän pitäisi ottaa vastuuta omasta terveydestään. Uinti on tähän tarkoitukseen hyvä ja halpa keino.
Uimahallit ovat kaiken lisäksi ne kaupungin liikuntapaikat, jotka parhaiten saavat pääsylipputuottoja ylläpitokuluihinsa. Lipputuloilla katetaan nykyisten uimahallien kuluista noin 40 prosenttia. Muiden liikuntapaikkojen kohdalla näin korkeaan prosenttiin ei päästä alkuunkaan.
Kuntalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Marjut Villanen. Aloite tässä:
”Lahden alueelle tarvitaan lisää uimahallikapasiteettia. Lahdessa ja Lahden lähikunnissa olevat uimahallit ovat kaikki kooltaan pieniä, suurimmalta osalta niissä on vain viisirataisia 25 metrin altaita, joiden yhteydessä on yleensä vain pieni ja matala lasten allas. Tällaisissa uimahalleissa on heikot olosuhteet niin kuntouimareille, vesijumppaajille, vesijuoksijoille, kuntoutukseen ja terapiaan osallistuville kuin lasten uimaopetukseenkin, puhumattakaan kilpauinnista, sukellusharrastajista tai muista uima-altaiden tehokäyttäjistä. Pienet uimahallit palvelevat parhaiten sivuhalleina tai lähiöhalleina oman lähiasuinalueensa väestöä, mutta niistä yhdestäkään ei ole Lahden kokoisen kaupungin varsinaiseksi päähalliksi, eikä ainakaan Lahden ja sen ympäristökuntien muodostaman talousalueen pääuimahalliksi.”
”Uimahallit ovat hyvin tärkeitä matalan kynnyksen ja koko kansan liikuntapaikkoja, jotka palvelevat käyttäjiään iästä, koosta ja kuntotasosta riippumatta. Monille vesiliikunta on jopa ainoa mahdollinen liikunnan muoto. Nykyisillä uimahallien käyttäjämäärillä ja hallikapasiteetilla tämä tärkeä liikuntamuoto kuitenkin menettää hiljalleen merkityksensä lahtelaisten kansanterveyden ylläpidossa, sillä altaissa ei ole tilaa uimareille, siellä ei ole tilaa vesijumppaajille, lyhyet ja toisesta päästään matalat altaat soveltuvat vain heikosti vesijuoksuun, kaikille halukkaille lapsille ei ole tilaa uimaopetusryhmissä, eivätkä vauva- ja perheuinnin ryhmiinkään mahdu läheskään kaikki halukkaat. Liikkuvat ja terveet lapset ja aikuiset ovat kuitenkin paras tapa säästää terveydenhuollon menoissa tulevaisuudessa.”
”Ennaltaehkäisevä liikunta on tärkeää ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen monipuolisuus auttaa mahdollisimman monia ihmisiä löytämään itselleen sopivan liikuntalajin, jota voi harrastaa pitkäjänteisesti.”
KILPAUINTI LAANTUNUT
Lahti oli takavuosina kilpauinnin kärkipaikkakuntia. Jo 1914 Lahden Ahkeran Väinö Lindgren saavutti kaksi SM-kultamitalia. Myöhemmin uinnin kilpaurheiluharrastuksesta ovat vastannet Lahden Kaleva ja Lahden Uimaseura. Tällä vuosituhannella SM-kisojen saavutukset eivät kuitenkaan ole olleet kovin hyviä. En ole alan asiantuntija, mutta luultavasti olosuhteet ovat vaikuttanet asiaan.
Historiallisesti uinti on Lahden toiseksi paras menestyslaji, SM-mitaleilla laskien heti yleisurheilun jälkeen. Uimarit ovat saavuttanet yli sata kultamitalia ja muita mitaleita yli 300. Vesipallossakin LaUS voitti mestaruuden 1956 ja kymmenen himmeämpää mitalia 1950-60-luvuilla.
Eipä silti, kyllä harrastuspohjaa on, sillä kevään 2015 SM-uinnissa Vaasassa LaUS:n nuoret olivat seurapisteissä kolmanneksi paras ja aikuisten sarjoissakin kahdeksas.
kari.naskinen@gmail.com
Aloite on perusteltu. Kaikista liikuntalajeista uinti vetää eniten harrastajia. Kaupungin strategiassakin sanotaan, että ihmiset pitäisi saada hoitamaan kuntoaan ja terveyttään, heidän pitäisi ottaa vastuuta omasta terveydestään. Uinti on tähän tarkoitukseen hyvä ja halpa keino.
Uimahallit ovat kaiken lisäksi ne kaupungin liikuntapaikat, jotka parhaiten saavat pääsylipputuottoja ylläpitokuluihinsa. Lipputuloilla katetaan nykyisten uimahallien kuluista noin 40 prosenttia. Muiden liikuntapaikkojen kohdalla näin korkeaan prosenttiin ei päästä alkuunkaan.
Kuntalaisaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja on Marjut Villanen. Aloite tässä:
”Lahden alueelle tarvitaan lisää uimahallikapasiteettia. Lahdessa ja Lahden lähikunnissa olevat uimahallit ovat kaikki kooltaan pieniä, suurimmalta osalta niissä on vain viisirataisia 25 metrin altaita, joiden yhteydessä on yleensä vain pieni ja matala lasten allas. Tällaisissa uimahalleissa on heikot olosuhteet niin kuntouimareille, vesijumppaajille, vesijuoksijoille, kuntoutukseen ja terapiaan osallistuville kuin lasten uimaopetukseenkin, puhumattakaan kilpauinnista, sukellusharrastajista tai muista uima-altaiden tehokäyttäjistä. Pienet uimahallit palvelevat parhaiten sivuhalleina tai lähiöhalleina oman lähiasuinalueensa väestöä, mutta niistä yhdestäkään ei ole Lahden kokoisen kaupungin varsinaiseksi päähalliksi, eikä ainakaan Lahden ja sen ympäristökuntien muodostaman talousalueen pääuimahalliksi.”
”Uimahallit ovat hyvin tärkeitä matalan kynnyksen ja koko kansan liikuntapaikkoja, jotka palvelevat käyttäjiään iästä, koosta ja kuntotasosta riippumatta. Monille vesiliikunta on jopa ainoa mahdollinen liikunnan muoto. Nykyisillä uimahallien käyttäjämäärillä ja hallikapasiteetilla tämä tärkeä liikuntamuoto kuitenkin menettää hiljalleen merkityksensä lahtelaisten kansanterveyden ylläpidossa, sillä altaissa ei ole tilaa uimareille, siellä ei ole tilaa vesijumppaajille, lyhyet ja toisesta päästään matalat altaat soveltuvat vain heikosti vesijuoksuun, kaikille halukkaille lapsille ei ole tilaa uimaopetusryhmissä, eivätkä vauva- ja perheuinnin ryhmiinkään mahdu läheskään kaikki halukkaat. Liikkuvat ja terveet lapset ja aikuiset ovat kuitenkin paras tapa säästää terveydenhuollon menoissa tulevaisuudessa.”
”Ennaltaehkäisevä liikunta on tärkeää ja matalan kynnyksen liikuntapaikkojen monipuolisuus auttaa mahdollisimman monia ihmisiä löytämään itselleen sopivan liikuntalajin, jota voi harrastaa pitkäjänteisesti.”
KILPAUINTI LAANTUNUT
Lahti oli takavuosina kilpauinnin kärkipaikkakuntia. Jo 1914 Lahden Ahkeran Väinö Lindgren saavutti kaksi SM-kultamitalia. Myöhemmin uinnin kilpaurheiluharrastuksesta ovat vastannet Lahden Kaleva ja Lahden Uimaseura. Tällä vuosituhannella SM-kisojen saavutukset eivät kuitenkaan ole olleet kovin hyviä. En ole alan asiantuntija, mutta luultavasti olosuhteet ovat vaikuttanet asiaan.
Historiallisesti uinti on Lahden toiseksi paras menestyslaji, SM-mitaleilla laskien heti yleisurheilun jälkeen. Uimarit ovat saavuttanet yli sata kultamitalia ja muita mitaleita yli 300. Vesipallossakin LaUS voitti mestaruuden 1956 ja kymmenen himmeämpää mitalia 1950-60-luvuilla.
Eipä silti, kyllä harrastuspohjaa on, sillä kevään 2015 SM-uinnissa Vaasassa LaUS:n nuoret olivat seurapisteissä kolmanneksi paras ja aikuisten sarjoissakin kahdeksas.
kari.naskinen@gmail.com
