Euroopan unionin kriisiä kuvaa hyvin se, että EU:n strategiakin on
vanhentuneena valmis romutettavaksi. Vuodelta 2003 peräisin olevan
strategiapaperin alussa sanotaan heti, että Eurooppa on nyt turvallisempi kuin
koskaan kylmän sodan jälkeen. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Kristi Raik sanoi maanantai-iltana
Lahdessa, että strategia on nyt pakko panna uusiksi, koska jo lähtökohta on täysin
muuttunut: ”Eurooppa on nyt turvattomampi kuin koskaan kylmän sodan jälkeen.”
Kristi Raik luennoi Lahden Paasikivi-seuran yleisötilaisuudessa. Unionin muuttunutta tilannetta hän kuvasi silläkin, että johtajuus on tietyllä tavalla hukassa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli ”EU:n presidentti” on Donald Tusk ja ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ”EU:n ulkoministeri” on Federica Mogherini – ketkä tunnistavat? Niinpä niin, koska EU:n todellinen johtaja on tällä hetkellä Angela Merkel ja turvallisuuspolitiikassa jättää Mogherinin varjoonsa Francois Hollande.
”Sekin on tosiasia, että kun EU-tasolla keskustellaan ja neuvotellaan terrorisminuhasta muiden kanssa, ei eurooppalainen pääosapuoli ole EU, vaan Ranska”, sanoi Kristi Raik.
EU:n kannatus sinänsä on vähentynyt. Eivätkä sitä vähennä vain Britannian eroamispuuhailut ja Puolan kiukuttelu, vaan muutenkin tilanne on vaikea. Jakolinja unionin sisällä kulkee etelän ja pohjoisen välillä, mutta muitakin linjoja on. Ulkoiset uhkat yleensä yhdistävät, mutta EU:n tapauksessa tämä ei päde.
Kristi Raik sanoi, että ulkopolitiikassa EU:n painoarvo on vähentynyt. Nyt korostuu unionin yhteisen ulkopolitiikan rakenteellinen heikkous, mihin vaikuttavat myös alueen etelä- ja itälaitojen kriisit, institutionaaliset valtataistelut sekä Kreikka-peräisen talouskriisin sivuvaikutukset. Talouspolitiikassa Kiina lähestyy jo bkt-mittareilla Eurooppaa – Japanin ohi se meni jo.
Sotilaspoliittisesti maailman mahtavimmat ovat 1) USA, 2) Kiina, 3) Venäjä, 4) Saudi-Arabia. Isisin iskujen jälkeen tuli EU:n turvatakuulauseke tarkasteltavaksi, ja senkään osalta ei EU:n instituutioilla ole mitään roolia, vaan Ranska neuvottelee takuuasioista kunkin EU-maan kanssa erikseen. Kristi Raik ei sitä suoraan sanonut, mutta antoi ymmärtää, että EU:n turvatakuut ovat Naton varassa.
”EU:n kolme pääpilaria ovat turvallisuus, talous ja arvot. Nyt on kuitenkin jouduttu pohdintaan siitä, mistä tingitään, kun nämä kolme pilaria tuntuvat olevan keskenään ristiriidassa. Selvää on, että agendan ytimeen on asetettu oman alueen turvallisuus”, sanoi tutkija.
”Fakta on, että kun demokratia maailmassa lisääntyy, lisääntyy myös turvallisuus. Nyt demokratian tila on kuitenkin heikentynyt, ja se huolestuttaa.”
Entä arvot, pitääkö niistäkin tinkiä turvallisuuden hyväksi? Tuohon kysymyksen Kristi Raik ei suoraan antanut vastausta, mutta pyöritteli esimerkiksi sitä tilannetta, että kannattaako EU:n antaa jossakin tilanteessa periksi vaikkapa ihmisoikeuskysymyksissä, jos tällaisella periksiannolla saadaan pidettyä hyvät välit johonkin toiseen tahoon. Olisiko vaikka Kiina tällainen?
kari.naskinen@gmail.com
Kristi Raik luennoi Lahden Paasikivi-seuran yleisötilaisuudessa. Unionin muuttunutta tilannetta hän kuvasi silläkin, että johtajuus on tietyllä tavalla hukassa. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli ”EU:n presidentti” on Donald Tusk ja ulkoasiain ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja eli ”EU:n ulkoministeri” on Federica Mogherini – ketkä tunnistavat? Niinpä niin, koska EU:n todellinen johtaja on tällä hetkellä Angela Merkel ja turvallisuuspolitiikassa jättää Mogherinin varjoonsa Francois Hollande.
”Sekin on tosiasia, että kun EU-tasolla keskustellaan ja neuvotellaan terrorisminuhasta muiden kanssa, ei eurooppalainen pääosapuoli ole EU, vaan Ranska”, sanoi Kristi Raik.
EU:n kannatus sinänsä on vähentynyt. Eivätkä sitä vähennä vain Britannian eroamispuuhailut ja Puolan kiukuttelu, vaan muutenkin tilanne on vaikea. Jakolinja unionin sisällä kulkee etelän ja pohjoisen välillä, mutta muitakin linjoja on. Ulkoiset uhkat yleensä yhdistävät, mutta EU:n tapauksessa tämä ei päde.
Kristi Raik sanoi, että ulkopolitiikassa EU:n painoarvo on vähentynyt. Nyt korostuu unionin yhteisen ulkopolitiikan rakenteellinen heikkous, mihin vaikuttavat myös alueen etelä- ja itälaitojen kriisit, institutionaaliset valtataistelut sekä Kreikka-peräisen talouskriisin sivuvaikutukset. Talouspolitiikassa Kiina lähestyy jo bkt-mittareilla Eurooppaa – Japanin ohi se meni jo.
Sotilaspoliittisesti maailman mahtavimmat ovat 1) USA, 2) Kiina, 3) Venäjä, 4) Saudi-Arabia. Isisin iskujen jälkeen tuli EU:n turvatakuulauseke tarkasteltavaksi, ja senkään osalta ei EU:n instituutioilla ole mitään roolia, vaan Ranska neuvottelee takuuasioista kunkin EU-maan kanssa erikseen. Kristi Raik ei sitä suoraan sanonut, mutta antoi ymmärtää, että EU:n turvatakuut ovat Naton varassa.
”EU:n kolme pääpilaria ovat turvallisuus, talous ja arvot. Nyt on kuitenkin jouduttu pohdintaan siitä, mistä tingitään, kun nämä kolme pilaria tuntuvat olevan keskenään ristiriidassa. Selvää on, että agendan ytimeen on asetettu oman alueen turvallisuus”, sanoi tutkija.
”Fakta on, että kun demokratia maailmassa lisääntyy, lisääntyy myös turvallisuus. Nyt demokratian tila on kuitenkin heikentynyt, ja se huolestuttaa.”
Entä arvot, pitääkö niistäkin tinkiä turvallisuuden hyväksi? Tuohon kysymyksen Kristi Raik ei suoraan antanut vastausta, mutta pyöritteli esimerkiksi sitä tilannetta, että kannattaako EU:n antaa jossakin tilanteessa periksi vaikkapa ihmisoikeuskysymyksissä, jos tällaisella periksiannolla saadaan pidettyä hyvät välit johonkin toiseen tahoon. Olisiko vaikka Kiina tällainen?
kari.naskinen@gmail.com
