Suomen itäraja on osa EU:n ja Venäjän rauhallista rajaa. Joka paikassa raja ei
ole yhtä helppo. Television Ulkolinja-ohjelmassa kerrottiin Dnestr-joesta,
jonka länsipuolella on EU:n jäseneksi haluava Moldova ja itäpuolella siitä
yksipuolisesti itsenäistynyt Transnistrian alue. Ohjelma tulee uusintana Tv
1:stä keskiviikkoiltana.
Transnistriaa sanotaan maailmanpolitiikassa ”jäätyneeksi konfliktiksi”, jonka osapuolina ovat Venäjä ja Moldova. Konflikti puhkesi, kun Transnistria irtosi Moldovasta 1992 käydyn sodan seurauksena. Sodassa kuoli toistatuhatta ihmistä, ja siitä lähtien tilanne on ollut tulehtunut. Vuonna 2006 Transnistriassa järjestetyssä kansanäänestyksessä 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään ja 2013 Transnistrian Korkein neuvosto hyväksyi lain, minkä mukaan alueella on voimassa Venäjän federaation laki. Vuonna 2014 Transnistria vielä pyysi, että se saisi liittyä Venäjään.
Venäjä ei kuitenkaan ole pyyntöön suostunut. Eikä se edes ole tunnustanut 200 km pitkää ja 20 km leveää Transnistrian alueen itsenäisyyttä.
Tv-ohjelmassa ihmiset sanoivat, että Transnistria joka tapauksessa elää Venäjän tuella. Venäjä antaa Transnistrialle rahaa rahastoon, josta mm. maksetaan ihmisille eläkkeitä ja josta saa halpaa lainaa. Tilanne vaikeutui varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä otti Krimin: Ukraina sulki rajansa, mistä johtuen esimerkiksi maataloustuotteiden vienti Transnistriasta Venäjälle ja Ukrainaan tyssäsi. Lisäksi tilannetta kiristää se, että Ukraina on tuonut rajan lähelle joukkojaan, mm. C 300 -ilmatorjuntadivisioonan. Venäjä puolestaan on sijoittanut Transnistriaan 400 rauhanturvaajaa ja tuhat sotilasta Venäjän puolustusvoimiin kuuluvasta Operatiivisesta ryhmästä.
”Toivomme, että Venäjä ottaisi meidät niin kuin otti Krimin”, sanoi yksikin tv-ohjelmassa haastateltu.
Toisin kuin muu osa nykyistä Moldovaa, ei maan Transnistria ole koskaan ollut osa Romaniaa. Alue on kuulunut slaavilaiseen vaikutuspiiriin 1700-luvun lopulta asti. Vuonna 1924 Neuvostoliitto perusti Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan, johon kuuluivat Transnistria ja osa nykyisestä Ukrainasta.
Toinen maailmansota toi taas muutoksia. Vuonna 1947 nykyinen Transnistrian ja Moldovan alue liitettiin virallisesti Neuvostoliittoon Pariisin rauhan yhteydessä. Tästä alkoi alueen määrätietoinen venäläistäminen: venäjän kieli julistettiin alueen ensisijaiseksi kieleksi ja kyrilliset aakkoset myös romanian ja moldovan kielen viralliseksi kirjoitusasuksi. Romania ja moldova ovat kielinä lähes identtiset. Nyt Transnistriassa käytetään kyrillisiä kirjaimia, mutta Moldova on siirtynyt länsimaisiin aakkosiin.
Paluuta Moldovan yhteyteen ei enää ole. Eikä Moldovan EU-lähentyminenkään suju hyvin, kun paljastui, että ainakin miljardin euron verran valtion varoja oli siirretty kolmen pankin kautta yksityisille oligarkeille ja edelleen paratiisisaarille tai muualle harmaaseen tuntemattomuuteen. Hävinneen omaisuuden suuruus vastasi 15:tä prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Transnistria ei kuitenkaan ole Moldovan ainoa geopoliittinen ongelma. Toinen on maan eteläosassa sijaitseva autonominen Gagauzian alue lähellä Ukrainan Odessan alueen rajaa. Tilanne on ollut tällainen vuodesta 1994 lähtien. Gagauzialla on omat poliisivoimansa ja aluetta johtaa venäläismielinen kuvernööri Mihail Formuzal. Venäjä on antanut Gagauzialle erityisaseman muuhun Moldovaan nähden, eikä se rajoita viinin tai maataloustuotteiden tuontia Gagauziasta. Tämä on mahdollista, koska kuljetukset tapahtuvat lentoteitse, mikä taas ei ole mahdollista Transnistriasta.
kari.naskinen@gmail.com
Transnistriaa sanotaan maailmanpolitiikassa ”jäätyneeksi konfliktiksi”, jonka osapuolina ovat Venäjä ja Moldova. Konflikti puhkesi, kun Transnistria irtosi Moldovasta 1992 käydyn sodan seurauksena. Sodassa kuoli toistatuhatta ihmistä, ja siitä lähtien tilanne on ollut tulehtunut. Vuonna 2006 Transnistriassa järjestetyssä kansanäänestyksessä 97 prosenttia kannatti liittymistä Venäjään ja 2013 Transnistrian Korkein neuvosto hyväksyi lain, minkä mukaan alueella on voimassa Venäjän federaation laki. Vuonna 2014 Transnistria vielä pyysi, että se saisi liittyä Venäjään.
Venäjä ei kuitenkaan ole pyyntöön suostunut. Eikä se edes ole tunnustanut 200 km pitkää ja 20 km leveää Transnistrian alueen itsenäisyyttä.
Tv-ohjelmassa ihmiset sanoivat, että Transnistria joka tapauksessa elää Venäjän tuella. Venäjä antaa Transnistrialle rahaa rahastoon, josta mm. maksetaan ihmisille eläkkeitä ja josta saa halpaa lainaa. Tilanne vaikeutui varsinkin sen jälkeen, kun Venäjä otti Krimin: Ukraina sulki rajansa, mistä johtuen esimerkiksi maataloustuotteiden vienti Transnistriasta Venäjälle ja Ukrainaan tyssäsi. Lisäksi tilannetta kiristää se, että Ukraina on tuonut rajan lähelle joukkojaan, mm. C 300 -ilmatorjuntadivisioonan. Venäjä puolestaan on sijoittanut Transnistriaan 400 rauhanturvaajaa ja tuhat sotilasta Venäjän puolustusvoimiin kuuluvasta Operatiivisesta ryhmästä.
”Toivomme, että Venäjä ottaisi meidät niin kuin otti Krimin”, sanoi yksikin tv-ohjelmassa haastateltu.
Toisin kuin muu osa nykyistä Moldovaa, ei maan Transnistria ole koskaan ollut osa Romaniaa. Alue on kuulunut slaavilaiseen vaikutuspiiriin 1700-luvun lopulta asti. Vuonna 1924 Neuvostoliitto perusti Moldovan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan, johon kuuluivat Transnistria ja osa nykyisestä Ukrainasta.
Toinen maailmansota toi taas muutoksia. Vuonna 1947 nykyinen Transnistrian ja Moldovan alue liitettiin virallisesti Neuvostoliittoon Pariisin rauhan yhteydessä. Tästä alkoi alueen määrätietoinen venäläistäminen: venäjän kieli julistettiin alueen ensisijaiseksi kieleksi ja kyrilliset aakkoset myös romanian ja moldovan kielen viralliseksi kirjoitusasuksi. Romania ja moldova ovat kielinä lähes identtiset. Nyt Transnistriassa käytetään kyrillisiä kirjaimia, mutta Moldova on siirtynyt länsimaisiin aakkosiin.
Paluuta Moldovan yhteyteen ei enää ole. Eikä Moldovan EU-lähentyminenkään suju hyvin, kun paljastui, että ainakin miljardin euron verran valtion varoja oli siirretty kolmen pankin kautta yksityisille oligarkeille ja edelleen paratiisisaarille tai muualle harmaaseen tuntemattomuuteen. Hävinneen omaisuuden suuruus vastasi 15:tä prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Transnistria ei kuitenkaan ole Moldovan ainoa geopoliittinen ongelma. Toinen on maan eteläosassa sijaitseva autonominen Gagauzian alue lähellä Ukrainan Odessan alueen rajaa. Tilanne on ollut tällainen vuodesta 1994 lähtien. Gagauzialla on omat poliisivoimansa ja aluetta johtaa venäläismielinen kuvernööri Mihail Formuzal. Venäjä on antanut Gagauzialle erityisaseman muuhun Moldovaan nähden, eikä se rajoita viinin tai maataloustuotteiden tuontia Gagauziasta. Tämä on mahdollista, koska kuljetukset tapahtuvat lentoteitse, mikä taas ei ole mahdollista Transnistriasta.
kari.naskinen@gmail.com
