Teollisuuden- ja
liikkeenharjoittajain seuran Pamaus ry:n kokouksessa piti kanslianeuvos, KHT Yrjö Tuokko esitelmän Suomen talouselämän 1980- ja 1990-luvuista, jotka hänen mukaansa
ovat olleet taloushistoriamme tuhoisimmat vuosikymmenet. Tuokko
kävi läpi suurimmat markka-ajan miljardimunaukset ja yritykset, joiden kehitys
ja tulevaisuus olisi voinut olla parempi ilman virheitä:1. Valco: kaikki hallituksen jäsenet olivat riippuvaisia yhtiöstä, normaali hallintosääntö unohdettiin. Toimitusjohtaja toimi myös hallituksen puheenjohtajana ja jäsenet olivat hänen alaisiaan.
2. Wärtsilä Meriteollisuus.
3. Hankkija/Novera: vauhtisokeus ja kasvuhalukkuus mursivat vanhan perinteisen yrityksen.
4. Eka-Yhtymä: pyrkimys Amerikan valloitukseen Hakalla.
5. SKOP + suomalaisen liikepankkitoiminnan myynti Ruotsiin.
6. Sonera: Umts-kaupat.
7. Metsä-Serla: Ruotsista ostetusta liiketoiminnasta tulleet tappiot.
8. Stora-Enso.
9. Nokia: lunasti amerikkalaisilta sijoittajilta 19 miljardilla omia osakkeitaan ja mitätöi ne osakkeet.
Tuokko mainitsi, että listaa voisi kyllä jatkaa vielä pidemmällekin. Samalla hän ilmaisi huolensa nykytilanteesta, jossa esim. terveydenhuollosta suuri osa on ulkomaisten pääomasijoittajien käsissä.
3. Hankkija/Novera: vauhtisokeus ja kasvuhalukkuus mursivat vanhan perinteisen yrityksen.
4. Eka-Yhtymä: pyrkimys Amerikan valloitukseen Hakalla.
5. SKOP + suomalaisen liikepankkitoiminnan myynti Ruotsiin.
6. Sonera: Umts-kaupat.
7. Metsä-Serla: Ruotsista ostetusta liiketoiminnasta tulleet tappiot.
8. Stora-Enso.
9. Nokia: lunasti amerikkalaisilta sijoittajilta 19 miljardilla omia osakkeitaan ja mitätöi ne osakkeet.
Tuokko mainitsi, että listaa voisi kyllä jatkaa vielä pidemmällekin. Samalla hän ilmaisi huolensa nykytilanteesta, jossa esim. terveydenhuollosta suuri osa on ulkomaisten pääomasijoittajien käsissä.
Taustaksi listaukselleen Tuokko kertoi, että 1986 vapautettiin ulkomaiset luotot telakoille ja suuryrityksille sekä 1987 kaikille yrityksille. Tämän jälkeen pankit lähtivät myymään rahaa yrittäjille: ”Ottakaa ulkomaista luottoa, se on niin edullista. Korkoero on niin suuri, että kestää minkälaisen devalvaation tahansa.”
Pk-sektorin yrityksille tarjottiin siis lainaa helppoheikkimäisesti ja nämä olivatkin lukumäärältään suurin valuuttalainojen ottaja. Lainanannon seurauksena, vuoteen 1991 mennessä eli runsaassa kolmessa vuodessa, ulkomaisen rahan määrä viisin-kuusinkertaistui. Vasta 1991 vapautettiin ulkomainen luotonotto tavallisille ihmisille.
”Yrityksiä meni 1990-luvulla konkurssiin 48 500. Viime aikojen historiassa vain sota ylittää 90-luvun laman vaikutukset, ja tilanne vaikutti ja vaikuttaa yhä lähes puolentoista miljoonan suomalaisen elämään. Kyseessä oli siis suurin omaisuuden uusjako Suomessa”, sanoi Tuokko.
”Pankkikriisin yhteydessä pankkien luottotappiot nousivat 85 miljardiin markkaan. Säästöpankkijärjestelmä mureni, 50 % liikepankkitoiminnasta myytiin Ruotsiin. Veronmaksajat maksoivat kaiken, valtio velkaantui 1993-96, pankkituki 1990-luvulla oli yhteensä noin 50 miljardia markkaa. Lopputuloksena laajoista säästöpankkioikeudenkäynneistä ei saatu rahoja takaisin ja heräsikin kysymys, mitkä ovat vastuunkantajien velvollisuudet ja vastuut.”
Tuokko kysyi, miksi tätä ei ole liiemmälti käsitelty julkisuudessa.
PAMAUS
Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain seura Pamauksen perustivat Viipurissa 1891 Viipurin suomenmieliset liikemiehet toimimaan kansallisessa hengessä kaupungin käsityöläisten ja liikkeenharjoittajain piirissä. Sotien jälkeen seura on jatkanut toimintaansa Helsingissä. Seuran toimintaan on alkuajoista asti kuulunut esitelmäperinne ja se muodostaa nykyisen toiminnan rungon jäsenistön kokoontuessa kuukausittain kuulemaan alustusta ajankohtaisista taloudellisista ja yhteiskunnallisista aiheista. Seuraan kuuluu tällä hetkellä runsaat 700 karjalaistaustaista miesjäsentä.
kari.naskinen@gmail.com
