Muunkinlaisia vaihtoehtoja on, kuten historiasta tiedämme. Suomella on ollut 72 hallitusta, joista nykyisenkaltaisia enemmistöhallituksia 44, vähemmistöhallituksia 19 ja virkamieshallituksia 9.
Virkamieshallituksiin turvauduttiin jo 1920-luvulla. Pisimpään oltiin virkamiesten varassa, kun Reino Lehdon johtama hallitus toimi joulukuusta 1963 syyskuuhun 1964.
Viimeksi virkamieshallitus oli 1975, kun Kekkonen halusi yksin paistatella Etyk-valoissa. Kalevi Sorsan hallitus sai lähteä, eikä Ahti Karjalainenkaan kelvannut Kekkoselle, joten Urkki määräsi Keijo Liinamaan valkkaamaan itselleen virkamieshallituksen, joka toimi kesäkuusta marraskuuhun.
Muista pohjoismaista tutummilla vähemmistöhallituksilla on niin ikään pitkä historia, ensimmäinen sellainen oli jo 1919. Pisimpään hoiti asioita Edistyspuolueen T.M. Kivimäen hallitus, lähes neljä vuotta 1932-36. Mukana oli myös Maalaisliitto ja muutamia ammatti- eli virkamiesministereitä.
Viimeksi on vähemmistöhallitus ollut 1976-77, jolloin sen muodostivat Martti Miettusen (kuvassa) johdolla kepu, liberaalit ja ruotsalaiset.
Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa vähemmistöhallitukset ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on viimeisten 40 vuoden aikana ollut vain kolme enemmistöhallitusta kummassakin.
Yht. tri Karina Jutila ja Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän pääsihteeri Terhi Tikkala kirjoittivat asiasta Kanava-lehdessä (2/2014): ”Vähemmistöhallitusta pidetään demokraattisempana, koska se antaa todellista valtaa eduskunnalle. Vähemmistöhallituksen ministereiltä vaaditaan neuvottelutaitoja ja valmiutta asioiden ruotimiseen avoimesti eduskunnassa.”
”Ruotsissa laajapohjaiseen, blokkirajat ylittävään hallituksen suhtaudutaan epäillen, koska sen arvioidaan hämärtävän puolueidenvälisiä eroja ja raivaavan tilaa vastuuttomalle populismille. Suomen tilanne osoittaa, että epäily on aiheellinen.”
Norjassa iloittiin viime syksynä, kun kahdeksan vuotta maata johtanut Jens Stoltenbergin (sd) enemmistöhallitus vaihtui uuteen vähemmistöhallitukseen. Oltiin sitä mieltä, että enemmistöhallitus oli heikentänyt eduskunnan keskustelukulttuuria ja demokratiaa. Keskustapuolueen pitkäaikaisen kansanedustajan Per Ola Lundteigenin mielestä enemmistöhallitus oli huono ratkaisu, vaikka hänen oma puolueensakin oli siinä mukana: ”Viime vuosina keskustelua ei ole ollut, koska enemmistöhallituksella ei ollut tarvetta siihen. Vähemmistöhallitus tarkoittaa sitä, että asiat tulevat aiemmin eduskuntaan. Mitä aiemmin ne tulevat sinne, sitä parempi avoimuuden kannalta.”
Suomessa ovat hallitusten pääministeripuolueet jakautuneet seuraavasti:
19 Maalaisliitto/Keskusta 1922 - 2011
14 SDP 1926 - 2014
9 Edistyspuolue 1919-43
9 Kokoomus 1918 - 2014
1 Nuorsuomalaiset 1917-18
1 RKP 1954
1 SKDL 1946-48
1 Suomalainen puolue 1918
1 Vapaamielisten liitto 1953-54
kari.naskinen@gmail.com
