Kaikki nyt Kino Iiriksessä nähdyt elokuvat ovat neuvostoliittolaisten tekemiä, mikä jo sinällään tekee niistä harvinaisuuksia. Lähteenkorva kertoi, että aina kun tällainen elokuva oli valmistunut, se toimitettiin Neuvostoliiton suurlähetystöön Tehtaankadulle, johon Kekkonen kutsuttiin elokuvaa katsomaan. Kun oli elokuva katsottu ja muutenkin iltaa vietetty, filmikela luovutettiin Kekkoselle kotiin viemisiksi.
Elokuvat ovat vuosilta 1958-80. Niiden pääsanoma on Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys ja yhteistyö. Lisäksi korostuu pyrkimys maailmanrauhaan.
Yksi elokuva kertoo Neuvostoliiton talouselämän saavutuksista, ja tässä dokumentissa lentää myös maailman ensimmäinen äänennopeuden ylittänyt matkustajalentokone Tupolev 144, joka 1970-luvun lopulla sai kilpailijakseen brittiläis-ranskalaisen Concorden.
Kekkosen puhe Kremlissä 1977 kestää kuusi minuuttia. Se on ajankuvaa parhaimmillaan, sanoma on tärkeä: Suomi on hyvä naapuri!
Kun oli kaikki kahdeksan elokuvaa nähnyt, tuli mieleen, että voi kun saisi nuo takavuosien valtiosuhteet takaisin. Vaan ei saa, koska Suomen poliittinen johto tekee kaikkensa saadakseen Suomen Naton jäseneksi ja Venäjän viholliseksi, kansan vastustavasta mielipiteestä välittämättä.
Elokuvista vanhin kertoo UKK:n vierailusta Tashkentissa 1958. Tätä elokuvaa Kekkonen ei kuitenkaan käynyt noutamassa Tehtaankadulta, vaan se käytiin hänelle lahjoittamassa Tamminiemessä 20 vuotta myöhemmin – mukana lahjoittajien kanssa oli tanssiryhmä Uzbekistanista.
Elokuva on myös Leonid Brezhnevin vierailusta Suomessa 1961, jolloin Kekkonen oli 61-vuotias ja Brezhnev 56-vuotias. Viisi päivää kestäneen vierailun aikana Brezhnev sai ensimmäisenä ihmisenä Rovaniemen kaupungin avaimen, joka lienee nykyisin Kremlin aarrekammiossa. Vuodelta 1973 on elokuva Nikolai Podgornyin vierailusta.
Vuodelta 1978 on elokuva ”Naapurisopu ja yhteistyö – Kostamus”. Yhteiset suurprojektit olivat Kekkoselle tärkeitä. Pääjärvi, Svetogorsk, Norilsk ja Kostamus olivat hankkeita, jotka hän runnoi läpi sekä meillä ja naapurissa. Projektit torjuivat Suomessa työttömyyttä ja varmistivat rakennusliikkeille sekä laitetoimittajille isot markkinat. Kauppa oli bilateraalista – Neuvostoliitto toimitti Loviisaan ydinvoimalan, VR:lle sähkövetureita ja öljyä. Kostamus oli Neuvostoliitolle tärkeä projekti. Erämaahan rakennettiin kaivoskaupunki, josta vedettiin junanrata Kajaaniin. Sieltä raaka-aine kuljetettiin Raaheen Rautaruukin rikastettavaksi. Kostamukseen pystytettiin UKK:n syntymäpäivänä 3.9.2013 näköispatsaat UKK:sta ja pääministeri Aleksei Kosyginistä, joka vastasi vuosikaudet Neuvostoliiton kauppa-asioista.
SALAISUUKSIEN TALO
Urho Kekkonen perusti vuonna 1970 Tasavallan Presidentin arkistosäätiön, jonka tarkoituksena on ylläpitää Kekkosen arkistoa historiantutkimuksen edistämiseksi. Arkisto vastaanottaa, säilyttää, järjestää ja luetteloi Kekkosen elämäntyöhön liittyvää arkistoaineistoa. Arkisto sijaitsee Orimattilan Niinikoskella säätiön omistamassa Hovilan tilan päärakennuksessa, jossa sillä on käytössään 600 neliön toimitilat.
Kekkosarkisto tunnettiin aikoinaan ”salaisuuksien talona”, jonne ulkopuolisilla ei ollut asiaa. Tilanne muuttui 1995, jolloin arkistolle palkattiin sen ensimmäinen johtaja. Vuosien 1995 - 2013 aikana arkiston kokoelmia on käyttänyt yli 800 tutkijaa, jotka ovat tehneet arkistoon yli 3500 tutkijakäyntiä. Arkistoa on esitelty yli 5000 vieraalle. UKK:n arkisto käsittää 350 metriä asiakirjoja.
kari.naskinen@gmail.com
