Talo valmistui 1950 kaupungin laajenevan virkamieskunnan tarpeisiin, koska kaupungintalolle eivät enää kaikki mahtuneet. Se oli sitä aikaa, jolloin kaupungin sähkö-, vesi- ja viemärilaitoksetkin kuuluivat vielä teknisen lautakunnan hallinnonalaan. Teknillisenä apulaiskaupunginjohtajana oli Reino Vornanen, joka toimi myös Telan puheenjohtajana. Tuolloin kunnallislaki oli sellainen, että esimerkiksi kaupunginjohtaja oli myös kaupunginhallituksen puheenjohtaja.
Kaupunginmuseon tutkija, fil. tri Riitta Niskanen kirjoittaa Telan talosta, että ”Irma Kolsin varmat suunnittelijanotteet näkyvät tässäkin rakennuksessa, kuten monissa muissakin hänen kaupungin tarpeisiin sodan jälkeen suunnittelemissaan kohteissa. Julkisivu on niukan asiallinen, mutta se on elävöitetty pienin yksityiskohdin ja mittakaavavaihteluin, jotka antavat talolle sen arvokkaat erityispiirteet.” (Selvitys Lahden kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista, 2000)
Lahden apulaiskaupunginarkkitehdin Irma Kolsin (1909 - 1982) suunnittelemia rakennuksia on paljon. Ei tarvittu kalliita arkkitehtikilpailuja, vaan kuukausipalkalla tehtiin kaupungin omina töinä, tässä näkyvimpiä:
- Aleksanterinkatu 34 (1940).
- Lahdenkatu 10 (1941).
- Kivimaan koulu (1948).
- Lähteen koulu (1948), josta sittemmin tuli Launeen sivukirjasto.
- Lastenseimi Fennia Fanerin työntekijöiden lapsille (1948).
- Kärpäsen koulu (1950).
- Tyttökoulun laajennukset Vuorikatu 29:ssä (1952 ja 1958). Irma Kolsi oli koulun entinen oppilas.
- Möysän koulun laajennus (1953).
- Esikoislestadiolaisten rukoushuoneen laajennus Onnelantie 2:ssa (1953)
- Tapanilan kunnalliskodin uudisrakennuksen lisäsiipi (1955).
- Kunnallissairaalan kroonikkotautien sairaala Harjukatu 48:ssa (1955).
- Eeronkatu 11, paritalo (1956)
- Vuorelman talon julkisivu-uudistus Vesijärvenkatu 13:ssa, tulivat mm. ovien ja ikkunoiden siniset klinkkerikoristeet (1961).
- Myös Lahden sankarihautausmaa on Irma Kolsin suunnittelema.
Irma Kolsin isä oli rakennusmestari Oiva Kolsi (1884 - 1950), jonka suunnittelemia rakennuksia myös on ollut ja on Lahdessa:
- Oy Mallasjuoman mallastamo Sammonkadun varrelle (1916).
- Rautatienkatu 18, johon Oskari Rajasen kellosepänliike muutti Aleksanterinkadulta (1920).
- Esikoislestadiolaisten rukoushuone Onnelantie 2:ssa (1923).
- Rajakatu 7 (1926)
- Huonekalutehdas Häklin tehdasrakennus Sammonkatu 8:ssa (1926).
- Lahden maamieskäsityökoulu Ahtialantie 9:ssä (1927).
- Asikkalankatu 39 (1928).
- Niemenkatu 45 Niemen Saha Oy:n työntekijöille (1928).
Telasta puheen ollen sen toiminnan alku ajoittuu vuoteen 1909, jolloin kaupungininsinööri Kaarlo Tavastin johtamaa työntekijäkuntaa alettiin kutsua rakennuskonttoriksi. Se toimi Nikolainkadun (nyk. Vapaudenkatu) varrella torin luona, josta 1912 siirryttiin uuteen kaupungintaloon. Vuonna 1931 rakennuskonttorin nimi muutettiin rakennustoimistoksi. Nimi oli ollut hyvä muuttaa, sillä toiminta ei enää ollut pelkkää konttorihommaa: ensimmäinen kuorma-auto oli ostettu 1924, katuja oli alettu asvaltoida 1927 ja ensimmäiset liikennekorokkeet oli rakennettu 1928. Teknillinen lautakunta (Tela) perustettiin 1949 ja seuraavana vuonna päästiinkin muuttamaan uuteen virastotaloon.
Telan tehtäväalue oli niin laaja, että jo 1950 kaupunginhallitus kehotti sitä pitämään kokoukset joka viikko. Nyt kun toimintoja on yhtiöitetty ja muutenkin organisaatiota muutettu, ei Telan tarvitse kokoontua kuin kolmen viikon välein.
Telan vastuulla ovat nykyisin kadut, puistot, rakennus- ja ympäristöluvat sekä elinympäristön terveellisyyden ja viihtyisyyden valvonta sekä edistäminen.
Tekninen ja ympäristötoimiala tekee myös maakunnallista yhteistyötä huolehtien Hollolan ja Nastolan ympäristönsuojelutehtävistä, Kärkölän ja Nastolan rakennusvalvonnasta sekä kaikkien Päijät-Hämeen kuntien joukkoliikenteen järjestämisestä. Myös Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän ja Nastolan asuntojen korjaus- ja energia-avustuspalvelut kuuluvat nykymuotoisen Telan vastuualueeseen.
kari.naskinen@gmail.com
