En tiedä kuinka iso prosessi on sinfonian säveltäminen tai romaanin kirjoittaminen. Sen sijaan tiedän, että jonkin uuden laitteen kehittelyyn voi autoteollisuudessa kulua vuosia, jopa vuosikymmeniä. Kun tällainen uusi laite saadaan niin valmiiksi, että se voidaan ottaa sarjatuotantoon, kysymyksessä on useimmiten todella tärkeä hetki, ja näitä hetkiä on ollut paljon – synkronoitu vaihteisto, erillisjousitus, hammastanko-ohjaus, vapaakytkin, ajonvakautusjärjestelmä jne. Nyt odotetaan sitä keksintöä, minkä avulla sähköautoista saadaan yhtä käytännöllisiä ja edullisia kuin tavallisemmat autot.
Tunnettu saksalainen kulttuurifilosofi Bernhard Bavink kirjoitti vuonna 1940, että tekniikka ei ole vain sovellettua luonnontiedettä, vaan se on kulttuuriala, joka yhtä oikeutetusti kuin taide, tiede ja eettis-uskonnollinen hengen maailma kuuluu tärkeänä alana arvojen valtakuntaan. Ajatustaan täsmentäen Bavink totesi, että oikeastaan tekniikalle kuuluu ensimmäinen sija, koska ihminen nimenomaan tekniikan keinoihin turvautuessaan alun alkaen erottautui lopullisesti eläimistä.
Jo ennen Bavinkia oli toinen saksalainen filosofi Eberhardt Zschimmer kirjoittanut, että luova teknikko toimii täysin samoin ehdoin kuin luova taiteilija tai luova tiedemies.
Auto on konkreettinen vekotin myös siinä kehityskulussa, millä on pyritty helpottamaan ihmisten elämää. Kautta historian on tekniikan avulla onnistuttu pääsemään eroon epämukavista, ihmisvoimin tehtävistä töistä. Vanhemmista keksinnöistä tulevat mieleen tuuli- ja vesiratasmyllyt, rukki, sorvi ja mitä kaikkia niitä onkaan. Tästä on kysymys edelleen. Automaatio ja sähköinen tietotekniikka vähentävät ikävimpiä ”liukuhihnatöitä”.
Automaailmassa kävi Englannille muutamia vuosikymmeniä sitten niin, että se romahti, kun se ei lähtenyt ajoissa mukaan siihen robottivallankumoukseen, mikä toteutui muun Euroopan ja USA:n autoteollisuudessa. Voimakkaan ay-liikkeen painostuksesta British Leyland, Ford ja General Motors säästivät työpaikkoja, mutta lopputulos oli, että kansainvälisessä kilpailussa ne kokivat ankaran tappion. Englannin autoteollisuudessa menetettiin lopulta enemmän työpaikkoja kuin niitä 1960-70-luvuilla säästettiin. Nyt Englannin autoteollisuutta omistavat lähinnä saksalaiset ja japanilaiset.
Autoteknologioiden kehittämisessä ovat nyt tärkeimmällä sijalla liikenneturvallisuuden parantaminen ja ympäristökuormituksen vähentäminen. Tarvitaan entistä enemmän teknisiä ratkaisuja tavoitteiden saavuttamiseksi.
Liikenneturvallisuuden parantamiseksi autoihin on tullut ja on tulossa paljon uutta aktiivista tekniikkaa. Esimerkiksi kaistavahdit ja automaattiset hätäpysäytysjärjestelmät tulevat vähentämään vakavien liikenneonnettomuuksien määrää. Näitä järjestelmiä on jo saatavilla useisiin autoihin lisävarusteena, mutta niitä ei vielä ole paljon hankittu, koska ne ovat toistaiseksi kalliita. Tilanne kuitenkin muuttuu, kun mm. automaattiset hätäpysäytysjärjestelmät tulevat muutaman vuoden sisällä mukaan EuroNCAP-törmäystestien arvosteluperusteisiin. Sen jälkeen autoja ei myydä kovinkaan paljoa ilman näitä turvallisuutta lisääviä varusteita.
Se on myös varmaa, että henkilöautojen on edelleen oltava kauniita. Tästä pitävät osaltaan huolen ne Lahden muotoiluinstituutista valmistuneet opiskelijat, jotka ovat päässeet töihin autotehtaiden muotoiluosastoille. Toivottavasti tätä osastoa ei lakkauteta, kuten on Lahdessa tehty kahdelle muulle taideopiskelulinjalle.
Yritin tähän rakentaa kaikkien aikojen kauneimpien autojen listaa, mutta kun huomasin heti, että siinähän menisi monta päivää, niin lainaan tähän yhdysvaltalaisen CNBC-telkkarikanavan listan kymmenestä parhaasta (aikajärjestyksessä), vaikka liian nostalgiapainotteinen onkin:
Mercedes-Benz 300 SL (1954)
Ferrari 250 California (1961)
Chevrolet Corvette (1963)
Aston Martin DB 5 (1964)
Jaguar E-type (1965)
Ford GT 40 (1966)
Ferrari 275 GTB/4 (1967)
Dodge Challenger R/T (1970)
Lamborghini Miura SV (1971)
Porsche Carrera RS (1973)
Uusia kaunottaria syntyy koko ajan, ja yksi sellainen on kaksipaikkainen Alfa Romeo 4C, joka kohta Suomeen tullessaan saa hinnakseen arviolta noin 85 000 euroa.
kari.naskinen@gmail.com
